Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Hei!
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot
Tarkkaa vastausta kysymykseen on vaikea antaa, mutta tässä muutamia aiheeseen sopivia lähteitä:
Avoindata.fi -sivustolta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat löytyy Excel-tiedosto Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodesta 2014 aina 30.6.2021 asti. Kyseistä exceliä selaamalla voidaan todeta, että suosituimpien lastenkirjojen joukossa vuonna 2021 ovat olleet esimerkiksi Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. 15,...
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…...
Muistelmiensa ilmestymisen aikoihin Ahde oli esittelemässä kirjaansa Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, ja tilaisuudessa häntä haastatellut professori Seppo Hentilä kommentoi kirjan nimeä näin: "-- sähköä tässä miehessä ja sähinää on ikävuosien karttumisesta huolimatta vielä aivan yllin kyllin, että sähkömies sopii noin symboliseksi titteliksi hänelle vieläkin". (Hentilän Sähkömies-otsikkoa koskevat pohdiskelut kokonaisuudessaan oheisen nauhoituksen kohdassa 4:52–5:42).
Nauhoite: Matti Ahde – Sähkömies – Työväenliikkeen kirjasto (tyovaenperinne.fi)
Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta.
Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä...
Mitä luultavimmin Washingtonia kohti matkalla olleen kaapatun lennon 93 aiotuksi kohteeksi on arveltu joko Valkoista taloa tai Yhdysvaltain kongressitaloa. Ehdottoman lopullista ja varmaa tietoa asiasta on ehkä mahdotonta saada. Syyskuun 11. päivän iskuja koskevien tutkimusten yhteydessä kerättyjen lausuntojen perusteella vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että terroristien ensisijainen kohde on ollut kongressitalo. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu sekin, että kongressitalo olisi ollut huomattavasti Valkoista taloa "helpompi" kohde löytää ja osua.
Flight 93 was aiming for the Capitol on 9/11 - The Washington Post
Solar Filmsin verkkosivuilla kerrotaan, että Antti ja Jussi ovat nuoria miehiä, jotka ovat istuneet vankilassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Tämän perusteella he ovat elokuvassa ehkä 25 - 30 -vuotiaita. Roolihahmoja esittäneet näyttelijät tosin olivat tätä vanhempia, joten helposti voi syntyä vaikutelma hieman vanhemmistakin miehistä.
Ks. https://solarfilms.com/portfolio-posts/hajyt/
1960- ja 1970- luvut olivat Suomessa maaltamuuton ja kaupungistumisen aikaa. Myös maaseudun poikien elämää kuvasi hienosti kirjailija Uolevi Nojonen, jonka teoksen "Askeetti ei saa komplekseja" muistan lainanneeni kirjastosta piikkutyttönä. En kyllä tajunnnut kirjan nimeä. Se vain kuulosti hauskalta. Kirjan sisältökin jäi hämäräksi. Siinä oli koululaisdemokratiaa jne. 70-luku oli tiedostavaa aikaa, omilla henkilökohtaisilla ongelmillakin saattoi olla yhteiskunnallinen ulottuvuus.
70-luku päättyi kuitenkin nostalgisesti 50-luvun ihannointiin.
Anni Polvan Tiinan huolet olivat niin arkisenoloisia, että häntä tuskin voi ongelmanuoreksi kutsua.
Jos ongelmanuoreksi mielletään nuori, jolla on ikään kuuluvan...
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"...
Kyse saattaa olla Jenni Linturin esikoisromaanista Isänmaan tähden (Teos, 2011). Kahdessa aikatasossa liikkuvan romaanin aikaisempi taso kertoo Waffen-SS -joukkoihin värväytyneistä suomalaisista. Teoksen nykytaso taas sijoittuu 1990-luvun loppuun, jossa yksi entinen sotilas elää elämäänsä dementoituneena vanhuksena.
Lähteet:
Kirjasampo
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Maksuajan enmimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö saa olla enintään 30 päivää ja velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030
Kuluttajankaupassa maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta yleensä kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa. Tällöin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskutushetkestä, jos lasku toimitetaan jälkikäteen. Jos maksamisen...
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Evika Siliņan nimityksen myötä tultiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa on samanaikaisesti pääministerinä nainen.
Kaksi naispääministeriä Baltiassa oli ensimmäisen kerran Kaja Kallaksen noustua Viron johtoon tammikuussa 2021. Kallas on ensimmäinen naispuolinen pääministeri Virossa. Latvian Evika Siliņalla (15.9.2023–) ja Liettuan Ingrida Šimonytėlla (11.12.2020–) on kummallakin yksi naisedeltäjä: Kazimira Prunskienė Liettuassa (17.3.1990–10.1.1991) ja Laimdota Straujuma Latviassa (22.1.2014–11.2.2016).
