Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Helmet-kirjaston asiakkaalla voi olla samanaikaisesti enintään sata (100) lainaa. Varauksia voi myös olla samanaikaisesti enintään sata (100).https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Sukunimeä Hölsti en löytänyt mistään saatavilla olevista sukunimioppaasta.Myöskään nettihaku ei löydä Hölsti-nimeä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä yleisimpien sukunimien listasta.Kyseessä on ehkä paikallishistoriaan liittyvä nimi, josta voisi löytyä lisätietoa Luumäen kirjastosta.
Tarkoitat varmasti seuraavaa kirjaa, vaikka sen nimi ja julkaisuvuosi poikkeavatkin hieman antamistasi tiedoista:
Liikemaailman pikku jättiläinen : liikemaailman tietokirja / toim. Jorma Pohjanpalo
Porvoo, WSOY
1946
Vuonna 1947 kirjasta otettiin toinen painos, mutta sitä ei ole meidän kokoelmassamme.
HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Esa Hietikon Autodesk Inventor (ISBN: 9789525655452) ilmestyy kustantajan readme.fi:n kotisivun tietojen mukaan 15.8.07.
Kustantajan ilmoittama hinta on 58,00 euroa.
Tarkempia tietoja teoksesta saat osoitteesta http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525655452.
Teos on tilattavissa myös useamman nettikirjakaupan välityksellä (esim. Bookplus, Akateeminen kirjakauppa, Suurikuu.fi, Dataclub).
Kesän ääniä ja Simpukankerääjien lisäksi Rosamunde Pilcherin kirjoittamia romaaneja ovat myös Aikainen kevät(1994), Kaksosten merkeissä(1992), Myrskyn aika (1993) ja Syyskuu (1991. Nummi-Pusula on yksi kuudesta Luoteis-Uusimaan Lukki-kirjastoista, joissa on lainattavina Pilcerin kirjoja (http://nummi-pusula.kirjas.to/). Niitä voit myös kysellä antikvariaateista, joista niitä voi vielä hyvällä onnella löytää.
Lausahdus vaikuttaisi olevan Einsteinin, peräisin keskustelusta Heisenbergin kanssa, eikä sillä ole varsinaista kirjallista primäärilähdettä. Tästä syystä tieteellisessä kirjallisuudessa siihen tavallisesti viitataan toisen käden lähteen kautta (esim. Holton, G. J., Victory & Vexation in Science: Einstein, Bohr, Heisenberg, and Others. Harvard University Press, 2005).
Tällaista palvelua ei tietääkseni vielä ole olemassa, nuotit leviävät edelleen pääsääntöisesti vain paperille painettuina julkaisuina. Yksityinen henkilö voi lainata Abban nuottikokoelman kirjastosta ja skannata sen sivut, jonka jälkeen omassa käytössä on tiedostomuotoisia nuotteja.
Tekijänoikeudellisesti jo vapaata taidemusiikkia on verkon kautta saatavana jo aika paljon, mutta uutta populaarimusiikkia ei. Laittomia lähteitä on jonkin verran, mutta kirjastot eivät voi niitten tietoja levittää.
Heikki Poroila
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Hei!
Ellibsin äänikirjoja voit kuunnella suoraan selaimessa, tällöin käytössäsi on oltava jatkuva verkkoyhteys tai mobiilisovelluksen kautta, johon kirjat voidaan ladata myös offline -käyttöä varten lainan ajaksi.
Celian äänikirjoja voi myös kuunnella ja ladata kuunneltavaksi. Celian äänikirjat ovat tarkoitettu lukemisesteisille ja Celian palveluun tarvitaan erilliset tunnukset. Tunnuksen tekemiselle ja palvelun käytön opastamiselle varataan etukäteen aika omasta kirjastosta.
Keski-kirjastojen sivuille olemme koostaneet sivun käytössä olevista äänikirjapalveluista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/aanikirjat
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että...
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.
