Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön- (Saarikalle, Anne, Gummerus 2007) kirjan mukaan Sinikka on runoilija Eino Leinon luoma nimi, joka pohjautuu sanaan sini(nen). Leino antoi nimen Lalli-näytelmänsä (1907) päähenkilön tyttärelle. Ensimmäisiä Sinikoita oli säveltäjä Toivo Kuulan vuonna 1917 nimetty tytär, joka sai nimensä Leinon näytelmästä. Sinikka otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Kaarlo Österbladhilla ole. Olisiko etsimäsi teos tämä: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906 1: 1809-1885 / Kaarlo Österbladh (1933)?
Tämä kirja on Turun pääkirjaston varastossa. Voit tehdä varauksen Vaski-verkkokirjastossa ja noutaa sen kirjan Kaarinan kirjastosta:
https://vaski.finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6sterbladh+kaarlo+pappiss%C3%A4%C3%A4ty+suomen+valtiop%C3%A4ivill%C3%A4+1&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2017 36 sivukirjastoa ja pääkirjasto. Kirjastoautoja oli kaksi. Lisäksi laitoskirjastoja oli 9. Jos kirjastoautot ja laitoskirjastotoimipisteet lasketaan toimipisteiksi, lopputuloksena on 48. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C400%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2017&stats=100
Tämän tilaston jälkeen toimipisteet laitoksissa ovat vähentyneet yhdeksästä seitsemään. Muuten lukumäärä säilyy ennallaan, eikä Oodin avautuminen muuta tilannetta. Syyskuun lopusta (Kirjasto 10 suljettiin) joulukuun 5:een kirjastoja on yksi vähemmän, kunnes Oodin avautuminen palauttaa...
Kannattaa tutustua Finna –hakupalvelusta löytyviin Viipurin karttoihin. Finna on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen palvelu https://www.finna.fi/
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Tähän tapaukseen voi soveltaa tuota lainkohtaa. Sinun ei tarvitse kysyä lupaa Riistavesi-seuralta, jonka julkaisussa kuva on, mutta sinun on mainittava lähde ja kuvan ottaja/omistaja. Esim.: Kuva: Riistavesi-seura, Riistaveden Museopihan virtuaaliopas. Myös internet-sivun osoitteen voi laittaa vaikka sulkuihin.
Englanninkielisen tietosanakirja Encyclopædia Britannican sähköinen Britannica online ja IMDB-elokuvatietokanta ilmoittavat hänen syntyneen vuonna 1912, mutta joissakin lähteissä hänen syntymäajakseen on ilmoitettu tosiaan vuosi 1909. Näitä yllämainittuja lähteita pidetään kuitenkin varsin luotettavina.
https://www.imdb.com/name/nm0001207/
https://www.britannica.com/biography/Jose-Ferrer
Lauri Savolaisen toimittamaa teosta "Kokkolan yhteislyseo 1898-1948: historiikkia, muistelmia, opettaja- ja oppilaselämäkertoja" on Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa yksi kappale. Toinen kappale on Kauniaisten kirjastossa. Kumpaakaan ei saa kotilainaan, joten sinun pitäisi käydä paikan päällä tutustumassa teokseen.
Mikäli haluaisit lainata teoksen kotiin, sinun kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa, jossa teos näyttää olevan lainattavissa kotiin.
https://finna.fi/Record/helka.2066630
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/
Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti.
Varsinaista brittienglannin englanti-suomi -sanakirjaa ei liene olemassa. Brittienglanti on tietyllä tavalla englannin yleiskieltä, josta amerikanenglanti poikkeaa. Siksi juuri jälkimmäinen tarvitsee oman sanakirjansa.
Yksikielisistä sanakirjoista paras lienee tässä suhteessa Cambridge English Dictionary.
Löysin tällaisen vähän epävirallisemman lähteen: https://hiki.pedia.ws/wiki/Kauppasaksavainolainen. Mitä luultavimmin on ovelta ovelle-kauppias.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe… Löysin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta virallisempaa tietoa asiasta. Luultavasti sana on muunnos, koska se löytyi vain hikipediasta.
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
Hei,
Kyseisestä mallista ei näyttäisi olevan kirjastoissa korjausopasta. Taitaa olla sen verran harvinainen, ettei korjausoppaita kyseiselle mallille ole hankittu kirjastoihin. Ainoa läheltä liippaavakin on englanninkielinen Nissan Patrol & Ford Maverick : 1988 thru 1997 : all Nissan Patrol and Ford Maverick models : automotive repair manual. Tosin tuosta mallista taitaa olla isompi hyppäys kysymääsi malliin. Tätä ei löydy Vaara-kirjastoista, mutta voit pyytää sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
