Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Jos kirjastokortti on ollut käyttämättä yli kolme vuotta eikä sillä ole selvittämättömiä asioita (esim. maksamattomia maksuja), niin asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Olet nyt ennakkorekisteröitynyt ja sen yhteydessä sait numerosarjan, jonka avulla tiedot löytyvät kirjaston asiakasrekisteristä. Seuraavaksi sinun pitäisi mennä johonkin Helmet-kirjastoon saamasi numerosarjan ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa, että saisit uuden kirjastokortin.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
Kirjastojen tavallisilla asiakaskoneilla tämä ei onnistu, mutta Myllypuron mediakirjastosta ja Oodista löytyvät tarvittavat laitteet.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto/Palvelut/AVstudio(545)
https://www.oodihelsinki.fi/palvelut-ja-tilat/palvelut/
https://varaamo.hel.fi/search?date=2020-07-15&purpose=photo-and-audio&unit=tprek%3A51342
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Mitähän mahdat tarkoittaa kysymykselläsi? Oletko nähnyt jossakin tällaisen ilmoituksen? Asiakastiedoissasi näkyy vain kaksi peruttua varausta, ja ne olet perunut itse Helmetissä omien tietojesi kautta, toisen loka-, toisen marraskuussa 2020. Voimassa olevia varauksia sinulla tosiaan on kaksitoista. Niistä kuitenkin 11 olet itse lukinnut, joten et saa niitä ennen kuin vapautat lukitukset. Vielä tällä hetkellä on varauksissa voimassa aikarajoitus: jos varausta ei ole pystytty toimittamaan kahden vuoden kuluessa, se raukenee. Sinun varauksissasi lähimpänä oleva raukenemispäivä on 18.2.2022.
Lukitseminen on tarkoitettu varauksen etenemisen lyhytaikaiseen pysäyttämiseen esim. loman aikana. Osa varauksistasi näyttäisi olleen lukittuina jo melko...
Helmet haun tulossivulla on hakutulosten määrän alla vasemmalla sana järjestä ja neljä kohtaa: relevanssi, vuosi, teoksen nimi ja tekijä.
Vuosi sanaa klikkaamalla saat tulokset aikajärjestykseen uusimmasta vanhimpaan. (valitettavasti toinen klikkaus ei käännä järjestystä)
Esim. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-sarjan saa jonkunlaiseen ilmestymisjärjestykseen tällä tavalla. Järjestystä "haittaavat" hieman uudet painokset.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMustonen%2C%20Enni%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi ...
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Pitäjänmäellä on ollut paljonkin autoliikkeitä. Pitäjänmäki-seura on kerännyt muistitietoa Pitäjänmäestä Pitäjänmäki muistelee -projektissa mm. alueen autoliikkeistä. Alla olevat muistelmat päättyvät 1970-luvulle. Alla linkki sivustolle:
https://pitajanmakimuistelee.com/elinkeinoelama/autoliikkeiden-pitajanm…;
Lisää tietoa kirjasta "Fiude" : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta...
