Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä...
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Tein hakuja Helmet.fi-verkkokirjastossa ja Kirjasammossa sekä kysyin kollegoilta, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemaasi teosta, sillä lapsille ja nuorille suunnattuja hevoskirjoja on melko runsaasti. Kysymyksessä olisi hyvä kertoa muun muassa onko kirja suomalaisen tekijän vai käännöskirja sekä arvioida kuinka vanhasta teoksesta on kyse, silloin kirjaa voisi olla helpompi etsiä. Voitte kokeilla hakea kirjaa itsekin Kirjasampo.fi-palvelusta hakusanalla hevoskirjat.Kenties joku tämän palstan lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan.
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013) listaa noin 2 500 eksonyymiä eli sellaista ulkomaiden paikannimeä, jotka meillä on ollut tapana kirjoittaa toisin kuin vastaavat paikalliset, "oikeat" nimet. Ulkomaisia paikannimiä – erityisesti eksonyymejä – koskevat kirjoitusohjeet koostuvat suosituksista, joita kielenhuollosta vastaavat elimet tai asiantuntijat ovat tehneet pitkän ajan kuluessa. Osa suosituksista on jäänyt voimaan, osa on ajan saatossa muuttunut. Käyttöön on jäänyt myös pitkäaikaisen käytön johdosta vakiintuneita nimiä ja nimiä, joita niiden yleisyyden tai alkukielisen ääntämyksen vaikeuden vuoksi voi pitää hyödyllisenä.Yksi merkittävä ajallinen...
Finnasta poimimalla Åsa Rönnin Pekka Töpöhäntä -sarjan suomennetut kirjat ovat: Pekka Töpöhäntä menee kouluun (Pelle Svanslös börjar skolan, 2015)Pekka Töpöhäntä : uskalla olla kiltti (Våga vara snäll, 2015)Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (Välkommen Pelle Svanslös, 2016)Pekka Töpöhäntä viettää joulua (Pelle Svanslös firar jul, 2016)Hurraa Pekka Töpöhäntä (Heja, Pelle Svanslös, 2017) Pekka Töpöhäntä päiväkodissa (Pelle Svanslös på kattis, 2017)Pekka Töpöhäntä maalla (Pelle Svanslös på bondgården, 2018) Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket, 2018)Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (Pelle Svanslös och Taxen Max, 2019)Pekka Töpöhännän tähtihetki (Pelle Svanslös kattapulten kommer till stan, 2020) ...
Lapin kirjastosta löytyy kirjallisuutta Alzheimerista ja sen vaikutuksista, https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Alzheimer&type=AllFieldsTässä on muutama poiminta tulosten joukosta:Muistisairauden kanssa : Alzheimer arjessa / Telaranta, PirkkoPala palalta pois : kertomuksia Alzheimerin taudista / Kanto, Anneli2013Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Erkinjuntti, Timo ; Huovinen, Maarit2008 Muistisairaan maailma / Hannula, Tuija 2023Makupalat.fi:n haulla muistisairaudet löytyy hyviä sivustoja aiheesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A79956Muistilitton sivustosta löytyy tietoa sairaudesta, https://muistiliitto.fi/. Muistiliitto tarjoaa myös tukea, https://muistiliitto.fi/...
Voisiko kyseessä olla kirjailija Ninni Schulman? Hänen kirjassaan "Viimeiset leikit" on Ingrid Wolt-niminen vankilasta vapautunut entinen poliisi, joka muuttaa pienelle paikkakunnalle Taalainmaalle ja alkaa selvittää rikoksia.
Helmet-kirjastojen kokoelmista ei löydy teosta, joka sisältää Richard Fordin novellin Under the Radar. Novelli sisältyy Fordin novellien kokoelmaan A multitude of sins : stories (Random House 2002), joka kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9916849923506253#toc
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/p…
1700‐luvulla Suomi oli osa Ruotsia, sen itäinen osa.
1784 on kirjattu Ruotsin kuningas Kustaa III:n virallnen valtiovierailu Versaillesin hovissa, ja hänen matkaseurueeseensa kuului suomalainen aatelismies Gustaf Mauritz Armfelt, joka oli syntynyt Juvan kartanossa Tarvasjoella.
https://fr.m.wikipedia.org/wiki/ListeC_des_qqavisites_officielles_au_ch…
https://journals.openedition.org/crcv/18481
https://www.svenskaakademien.se/svenska-akademien/ledamotsregister/armf…
https://www.ts.fi/teemat/1074165281/Armfelt+kummittelee+Tarvasjoella+ju…
23.12.2021 tehtyjen linjausten mukaan Helsingin Helmet-kirjastot toimivat muuten normaalisti, mutta niissä ei järjestetä yleisötilaisuuksia 28.12.2022 - 17.1.2022. Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi kirjailijavierailut, lukupiirit ja satutunnit.
Helsingin kaupungin hallinnoimat uimahallit ja sisäliikuntatilat ovat suljettuina 28.12.2021 - 10.1.2022. Tämä ei kuitenkaan koske vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneiden harrastustoimintaa ja näin esimerkiksi uimakouluryhmiä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/helsing…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Käy missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi löytyvät vielä asiakasrekisteristämme, niin sinulle tehdään uusi kortti. Tässä tapauksessa kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei ole rekisterissä, saat kortin ikään kuin uutena asiakkaana ja tällöin kortti on ilmainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Kyseessä voisi olla Oiva Paloheimon Tirlittan : orpotyttö ihmisten ihmemaassa (1953). Siinä Tirlittanin kotiin iskee salama ja Tirlittan lentää kanavaan. Hänelle jää vain okariinopilli ja yöpuku, joka on väärinpäin. Yöpuvun tekstikin on väärinpäin nattilriT.
Tirlittan Luettua elämää -blogissa: https://luettuaelamaa.blogspot.com/2013/03/oiva-paloheimo-tirlittan.html
Linkki PIKI-verkkokirjastoon: https://piki.finna.fi/Record/piki.179073
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
