Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Antti Salmisen väitöskirja on nimeltään From abyss into nothingness : five essays on Paul Celan's poetics (Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta 2010). Se on saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta, mutta ei kaupunginkirjastosta. Ks. yliopiston kirjaston tietokanta, https://shorturl.at/mnxHP.
Kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluu artikkelikokoelma Kirjallisuus ja filosofia : rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012), joka sisältää Antti Salmisen artikkelin Paul Celan, Martin Heidegger ja myyttinen ristiriita.
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Runeberg-ranskannoksista löytyy verkosta ainakin vuonna 1879 julkaistu valikoima Le roi Fialar, joka sisältää Hippolyte Valmoren suorasanaisia tulkintoja "Jean-Louis Runebergin" runoelmista (Fänrik Ståls sägner, Julqvällen, Hanna, Kung Fjalar) sekä joukosta yksittäisiä runoja. Viimeksimainittu osio sisältää tekstejä myös muilta pohjoismaisilta runoilijoilta.
Le roi Fialar, précédé de: Le porte-enseigne Stôle - Google Books
Kyseessä on kirja Martin Pistorius: Mykkä huuto : Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi. Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2015 Leena Mäntylän suomentamana. Kirja kertoo Martin Pisteriuksen tositarinan.
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Kirjaston Finna-palvelusta kirjaa ei löytynyt tuolla nimellä. Mutta Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dersu_Uzala kerrotaan näin "Dersu Uzala (ven. Дерсу́ Узала́) on venäläisen tutkimusmatkailijan Vladimir Arsenjevin vuonna 1923 julkaisema kirja, joka kertoo hänen matkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Kirjan päähenkilö on nanaimetsästäjä Dersu Uzala (1850–1908). Hän oli todellinen henkilö, joka ilmoitti ainakin Akira Kurosawan vuoden 1975 elokuvan perusteella kansallisuudekseen goldi. Uzala toimi Arsenjevin ryhmän oppaana vuosina 1902–1907.Myös kirjasta vuonna 1961 ja 1975 tehtyjen kahden elokuvan nimi on Dersu Uzala.Arsenjev, Vladimir 1946: Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Suomentanut E....
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle...
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Yksi vaihtoehto voisi olla tarina Kauhujen kartano (alk. Spook And Quackers). Se on ilmestynyt Suomessa vuonna 2005, joskaan ei Aku Ankka -lehdessä vaan Aku Ankan taskukirjassa numero 310 (Silmät selässä). Disney-sarjakuvista on olemassa tietokanta nimeltä I.N.D.U.C.K.S, josta tarinoita voi etsiä hahmojen tai hakusanojen perusteella. Kauhujen kartano -tarinan tiedot: https://inducks.org/story.php?c=D+2004-027
Tarkoitat varmaankin laulua "Haaveiden maa", jonka on levyttänyt Helena Salo. Laulu alkaa: "Kun sua liikaa arki painaa". Toinen säkeistö alkaa: "Tunnet kastanjoiden tuoksun". Laulun alkuperäinen nimi on "Lights in the Volga river". Sen on säveltänyt Mac Gillar (eli Virgilio Panzuti) ja suomeksi sanoittanut Aappo I. Piippo, joka on sanoittanut muitakin samannimisiä kappaleita. Tämä "Haaveiden maa" sisältyy nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987).Helena Salo: Haaveiden maa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Gw-5UIoH1HU
Lapin kirjastosta löytyy kirjallisuutta Alzheimerista ja sen vaikutuksista, https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Alzheimer&type=AllFieldsTässä on muutama poiminta tulosten joukosta:Muistisairauden kanssa : Alzheimer arjessa / Telaranta, PirkkoPala palalta pois : kertomuksia Alzheimerin taudista / Kanto, Anneli2013Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Erkinjuntti, Timo ; Huovinen, Maarit2008 Muistisairaan maailma / Hannula, Tuija 2023Makupalat.fi:n haulla muistisairaudet löytyy hyviä sivustoja aiheesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A79956Muistilitton sivustosta löytyy tietoa sairaudesta, https://muistiliitto.fi/. Muistiliitto tarjoaa myös tukea, https://muistiliitto.fi/...
"Elämän virta", jonka on säveltänyt Erkki Friman ja sanoittanut Kari Tapio (eli Kari Jalkanen), sisältyy nuottiin "Suuret sävelet" (F-Kustannus, 2001) ja nuottiin Taipale, Reijo: "Elämän virta ja muita suosikkeja" (F-Kustannus, 2001). Laulu alkaa: "Purttamme näin tyrskyjä päin virta tuo elämän vie".
Sirkama (tai sirkoma tai sirkuma) tuntuu vanhojen sanakirjojen perusteella tarkoittavan monenlaista halkeamaa, haavaa, sirua tms. Tässä yhteydessä sillä varmaankin tarkoitetaan pientä palaa.
Langaton verkko on Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsin Kohtaamispaikassa:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=6228
Myös keskustan useista kahviloista tai ravintoloista löytyvät yhteydet.
http://www.robertscoffee.com/netcup/?vpath=/netcup/helsinki/
Valitettavasti kysymäsi listan tulostaminen ei ole mahdollista. Oletko yrittänyt etsiä kirjaa asiasanoilla? Mihin aihepiiriin teos kuuluu? Muistatko jotakin kirjan nimestä tai tekijästä? Yhdistelemällä ja katkaisemalla eri hakusanoja, voit onnistua löytämään etsimäsi kirjan tiedot aineistotietokannasta. Kokeile sanahakua osoitteessa http://www.helmet.fi Jos etsimäsi teos oli esimerkiksi naistutkimuksen väitöskirja ja nimessä oli sana äitiys voit tehdä esim. seuraavanlaisen hakulausekkeen: naistutkimus and väitöskirjat and äiti** (katkaisumerkki on kaksi tähteä. Ohjeita sanahakujen tekemiseen löydät Helmetin etusivulta linkin "ohjeita" takaa.
