Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Kyseessä on varmaan Olivier Dahanin ohjaama elokuva Pariisin varpunen: Edith Piaf (2007). Se löytyy Turun kaupunginkirjastosta DVD:nä sekä vuodelta 2007 että uusintajulkaisuna vuodelta 2014 nimellä Pariisin varpunen: la vie en rose: Edith Piaf. Marion Cotillard sai elokuvasta parhaan naisnäyttelijän Oscarin.
Voit tehdä varauksen kumpaan vaan näistä elokuvista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&dfApplied=1&lookfor=Pariisin+varpunen+&type=Title
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
Suomen kansallisfilmografia 6: vuosien 1957-1961 suomalaiset kokoillan elokuvat -teoksen mukaisesti elokuvan Minkkiturkki musiikki löytyy listattuna Kansallisen audiovisuaalisen instituutin verkkosivuilta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117504
Elokuvassa kuullaan seuraavat kappaleet:
1.Papa aime maman / Isä tykkää äidistä, 2. En sjöman älskar havets våg / On armas mulle aallon tie, 3. Da geh' ich zu Maxim / Nyt lähden Maximiin operetista Die lustige Witwe / Iloinen leski, 4. Cornelita, 5. Guapita, 6. Auld Lang Syne / Ystävänmalja / Menneet päivät
Etsimästäsi teoksesta Dictionary of symbols and imagery (Ad de Vries & Arthur de Vries, Elsevier) on ilmestynyt useita painoksia.
Teos kuuluu joidenkin yliopistokirjaston kokoelmiin, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastossa ko. teos on, mutta vain lukusalilainana. Teos on tilattavissa kaukolainaan ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi.
Teoksen saatavuuden yliopistokirjastoissa voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1106676
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Korona-tilanteen vuoksi Keravan kirjaston asiakkaiden lainojen eräpäivät on siirretty niin, että ne osuvat ajanjaksolle 27.5.-22.6.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/ajankohtaista
Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä.
Helmetissä on lukijoiden arvioita. Helmet-haussa on käytössä lisäosa ChiliFresh, jonka kautta voi arvioida lukemiaan teoksia joko antamalla tähtiä tai tähtien lisäksi myös kirjoittamalla arvioinnin. ChiliFresh yhdistää useiden kirjastojen asiakkaiden arvosteluita.
Arvostelut näkyvät kirjan tiedoissa sijaintien jälkeen. Esim. tässä Harry Potter -kirjassa on useita arviointeja.
Ohjeet toiminnon käyttöön.
Hei,
Kyseessä on alun perin Ihmisen murhe on yhteinen -teoksessa (WSOY, 1974) ilmestynyt runo. On julkaistu myös ainakin runokokoelmassa Runot 1974-1997 (s. 68). Alkusanat kuuluvat "Ei lintua kivitetä".
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Vaskissa voi rajata vain e-kirjoja saatavuuden mukaan https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Ellibs: ylävalikosta "saatavuus" saa saatavilla heti https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=now
Overdrive: ylävalikosta "kokoelmat" saa nyt saatavilla https://vaski.overdrive.com/collection/35972
Muuta materiaalia Vaskissa voi rajata kirjaston, aineistotyypin, päägenren, kohderyhmän, kielen, uutuuksien, vuosivälin, aiheen, aiheen ajan, paikan, tekijän, alkuteoksen kielen ja tekstityskielen mukaan. Valitsemalla oikeasta palkista kirjastoksi Naantali saat Naantalin kirjastoissa olevat kirjat. Tekemällä vaikkapa haun Kinnunen,Tommi saa oikealle rajausmahdollisuuden esiin. Rajaamalla Naantalin ja sitten...
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19...
Kirjan tai artikkelin voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Yksityinen käyttö on sallittu tekijänoikeuslain 12 §:ssä. Yksityiseen käyttöön on siten sallittua valmistaa kirjasta kappaleita, onpa kyse sitten paperikopioista tai äänikirjasta.
Lisätietoa: Tekijänoikeuslaki
Noin yleisesti ottaen elintarvikeomavaraisuutemme on suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. (Ylen uutinen v. 2020) https://yle.fi/uutiset/3-11265467
Leipäviljan kohdalla tilanne vaihtelee varmaankin vuosittain. Vuonna 2019 omavaraisuus oli vain 65 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotettiin noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Maitotuotteissa tuotanto vastasi jotakuinkin kulutusta ja kananmunia saatiin käyttöön nähden liikaakin (115%).
Erilaisia tietolähteitä aiheesta löytyy verkosta. Seikkaperäisempi pohdinta, tuo alinna oleva...
Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestön Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilla on 16.8.2020 päivitetty luettelo kasvomaskeja valmistavista suomalaisyrityksistä. Listalla on sekä kertakäyttöisten että uudelleen käytettävien maskien valmistajia. Osa maskeista on myynnissä vain julkiselle sektorille ja yrityksille. Joitakin myydään suoraan verkkokaupasta kuluttajille, ja joitakin jälleenmyyjien kautta. Lähikauppojen myymälöiden tilanne kannattanee tarkistaa kaupasta.
https://www.stjm.fi/uutiset/yrityksia-jotka-valmistavat-maskeja/
Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003.
