Henkilön nimen ääntämiseen vaikuttavat monet asiat, etenkin hänen oma äidinkielensä ja yhteisön kielimuoto. Kysymyksesi sukunimi Absboell ei vaikuta tuottavan tiedonhaun tuloksia. Tarkoititkohan mahdollisesti hollanninkielistä sukunimeä Abspoel? Se äännetään hollanniksi /'abs.pul/ ja tarkoittanee suunnilleen "apotin lampi/allas". Toki hollanninkielisen sukunimen omaava henkilö voi olla muunkin kielen puhuja, kuten vaikka Yhdysvaltoihin muuttaneiden jälkeläinen, joka ääntäisi nimensä englantilaisittain. Lähde: Wat is de betekenis van Abspoel (hollanniksi).
Ero sanojen leijona ja esim. porkkana monikon partitiivissa johtuu siitä, että leijona on alkuperältään vierassana. Oulun yliopiston kirjaston kielenhuolto-ohje Kirjoittajan ABC kertoo, että kieleemme tulleet vierassanat jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomeen. Suurin osa on mukautunut niin, että niitä ei välttämättä mielletä enää vierasperäisiksi, kuten leijona. Sanan taivutuksessa tämä alkuperä kuitenkin edelleen näkyy. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan leijona monikon partitiivin muodoksi leijonia, kun taas porkkana sanalla se on porkkanoita ja sanalla ipana monikon partitiivi voi olla muodoissa ipanoita tai ipanoja.Kielitoimiston kielioppioppaassa (Korhonen, 2017, s.55) todetaan, että samanhahmoiset sanat...
Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016). Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Hymy-lehteä on mikrofilminä vain Kansalliskirjastossa, mutta ei 1980-luvun alkupuolelta, vaan ainoastaan vuosien 1972-1977 lehdet on mikrofilmattu. Fyysisiä lehtiä pääsee kuitenkin Kansalliskirjastossa selaamaan tilaamalla ne lukusaliin. Lehtiä löytyy lukusalikäyttöön myös Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Åbo Akademin kirjastoista. Kovin lähellä Kemijärveä ei mikään näistä kirjastoista ole. Lehtien saatavuus Finna.fi: https://finna.fi/Record/fikka.3422188?sid=5021037722
Pikkuserkkujen lapset ovat keskenään kolmansia serkkuja/kolmannen polven serkkuja tai kansankielellä "sokeriserkkuja". Kuitenkaan sinun ja pikkuserkkusi tyttären väliselle sukulaisuussuhteelle ei ole virallista nimitystä suomen kielessä. Eri sukulaisuussuhteita voi tarkastalla esimerkiksi tästä taulukosta:https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kielikellon mukaan gaslighting- sanalle ei ole vielä vakiintunut yhtä, termimäistä suomennosta. Gaslighting tarkoittaa manipuloinnin muotoa, jolla pyritään saamaan toisen ihmisen todellisuudentaju hämärtymään. Ilmiöstä on kirjoitettu suomeksi esimerkiksi sumuttamisena, mutta myös suoraa käännöstä kaasuvalottaminen on käytetty.Kielikellon mukaan suomenkieliseen tekstiin solahtaisivat gaslighting-sitaattilainaa paremmin esimerkiksi vastineet (psykologinen) manipulointi, sumutus tai harhautus. Nämä sanat ovat vakiintuneita ja löytyvät myös nykykieltä kuvaavasta Kielitoimiston sanakirjasta.Termi on peräisin vuonna 1944 ilmestyneestä Gaslight-elokuvasta, jossa aviomies yrittää manipuloida vaimoaan ja saa tämän mielenterveyden järkkymään....
"Vihreät omenat" -kappaleen on säveltänyt Bobby Russell ja suomeksi sanoittanut L. Vaajakorpi (eli Lasse Mårtenson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Little green apples". Se alkaa: "Ja mä herään aamun koittaessa tukka silmilläin". Laulun suomenkielinen sanoitus sisältyy vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 78 : 4 - 1968" (Musiikki Fazer, 1968). Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
Hei,
Raahen kaupunginkirjaston verkkokirjaston (Neli-netti) nettiosoite on: http://raahe.verkkokirjasto.fi/ . Kyseisellä sivustolla on kohta 'omat tiedot', jota klikkaamalla pääset uusimaan omat lainasi. Omiin tietoihisi kirjautumiseen tarvitset salanumeron ja lainakorttisi numeron. Sinulla näyttäisi olevan salanumero. Jos jostakin syystä et kuitenkaan pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, niin ota yhteys lähikirjastoosi, niin katsotaan asia yhdessä.
Terveisin
Arja
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Se, että sarja ei ole aikoinaan hankittu, johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tarjottu tai myyty kirjastoille. Kirjastot voivat asettaa lainaan vain sellaisia elokuvia ja ohjelmia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Lainausoikeuden elokuvalle hankkii sen myyjä. . Elokuvan tai ohjelman tuottaja tai maahantuoja voi päättää, myydäänkö elokuvaa kirjastoille vai ei. Lainausoikeudet maksavat melkoisesti, kirjastojen hankkimat sarjat ja elokuvat ovat siksi huomattavan paljon kalliimpia kuin ne, joita yksityisille kuluttajille myydään.
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
