Kirja voisi olla J.K. Kulomaan Nuori heimopäällikkö: seikkailukertomus heimosotien ajoilta. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1935.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf857bd2-5f67-4c4c-81cc-5ec44b7f0f08
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Kansalliskirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan kyseinen vuosi tallessa. Lehden saa tilattua lukusalikäyttöön tai siitä saa tilattua artikkelikopioita.
https://finna.fi/Record/fikka.3542865
Kansalliskirjasto
Unioninkatu 36, 00170 Helsinki
Puh. +358 (0)2941 23196
Valitettavasti Dacia Marainin teosta Bagheria (1993) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään ruotsiksi.
https://libris.kb.se/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa on mahdollista muuttaa DVD CD muotoon. Teidän kannattaa ottaa Mediamajaan yhteyttä ja sopia asiasta suoraan Mediamajan henkilökunnan kanssa. Palvelu on ilmainen mutta jos tarvitsette tyhjän CD-levyn niin ne maksavat 1.80 € kappale.
Kyllä voitte rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Savonlinnan kirjastossa. Ottakaa yhteys Heli Makksoseen (044 417 4416) tai Sari Silventoiseen (044 417 4415).
Saat poistettua kirjavarauksen Helmet-sivulla ruksimalla varauksen nimen vieressä vasemmalla puolella näkyvän poista-ruudun ja painamalla sen jälkeen varauslistan alalaidassa näkyvän "Tallenna muutokset" -painiketta. Tämän jälkeen valitse "OK".
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä...
John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (The boy in the striped pyjamas) on lähinnä nuorille lukijoille suunnattu romaani, jota ainakaan HelMet-kirjastoissa ei ole sijoitettuun mihinkään kysyjän ehdottamista ryhmistä, vaan sen päälajiksi on määritelty "psykologinen romaani". Muita kirjaan liitettyjä asiasanoja ovat lapsikuvaus, ystävyys, pojat, holokausti, juutalaisvainot, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit ja nuortenkirjallisuus.
Heikki Poroila
Lähtökohtaisesti oppikirjan osankin lukeminen ääneen verkon kautta on yleisölle välittämistä ja luvanvaraista (tässä oletuksena, että oppikirja on nykyajalta eli edelleen tekijänoikeuden suojaama).
Ainoa laillinen tapa lukea teoksen osia ääneen ja julkaista lopputulos verkossa on rakentaa esitelmä, jossa käsitellään luettuja kohtia ja luetut osat toimivat sitaatteina. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että sitä omaa tekstiä on selvästi enemmän ja että yhteys oman tekstin ja luettujen sitaattien välillä on välttämätön havainnollistamisen kautta.
Toinen laillinen mahdollisuus on selostaa omin sanoin, mitä oppikirjassa käsitellään. Faktat eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, vain esitystapa ja tyyli. Tässäkään ei riittäisi, että muuttaisi...
Turun pääkirjastolla on 7.3.2019 montakin tapahtumaa ja alla tiedot niistä sekä linkit Turun tapahtumakalenteriin, josta voi lukea lisätietoja.
Elokuvapäivä (Studiossa):
klo 12.00 Ken Loach: I, Daniel Blake (2016, Iso-Britannia, 100 min, K11 - tekstitys suomi)
klo 13.45 Ava DuVernay: Selma (2014, USA, 128 min, K11 - tekstitys suomi)
http://www.turku.fi/tapahtuma/03072019-1200-elokuvapaiva-paakirjastossa-i-daniel-blake-selma
Lars Feldballe-Petersen: Anteeksiantamaton - dokumenttielokuva, klo 16.30 Studiossa (yhteistyössä SPR:n kanssa)
http://www.turku.fi/tapahtuma/03072019-1200-elokuvapaiva-paakirjastossa-i-daniel-blake-...
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Trivial Pursuit -peliä ei ole nyt saatavilla, mutta lähinnä tulee mieleen Sirkku Talja-Larrivoiren kirjat Älä unohda minua (WSOY, 1976) ja Mustat lakeerikengät (WSOY, 1978). Niissä Talja-Larrivoire kirjoittaa lapsuudestaan lastenkodissa, äidin ikävästä, äitisuhteestaan ja nuoruudestaan. On toki makuasia, pidetäänkö niitä häväistyskirjoina. Sirkku Talja-Larrivoire valittiin Suomen Neidoksi vuonna 1955.
Lauluja, jossa annetaan mennä, on kyllä, mutta aivan noilla sanoilla en löytänyt. Heidi Kyröä kuuntelin ja lähimmäs jäähyväisiä osui Ethän suremaan jää, mutta ehkä se ei ole tuo laulu, https://www.youtube.com/watch?v=k4zObY-7o5Q. Kuinkahan vanha kappale tämä on? Tuollainen saman tyyppiseltä kuulostava aika tuore olisi Laura Närhen Mä annan sut pois. Muita vaihtoehtoja ovat Katja Kärkisen Annan sun mennä tai Chisun Mun koti ei oo täällä, joka sisältää sanat Anna mun mennä. Kasevan Tyhjää -kappaleessa toinen on jo mennyt, Jipun kappaleessa Hei, me erotaan ollaan lähdössä myös ja Eija Kantola laulaa Erotaan vaan. Näitä voi käydä kuuntelemassa Youtubesta, youtube.com.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi...
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
