Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että...
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina...
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna...
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Kirjastokortilla voit käyttää vain sen kirjaston palveluja, jossa kortti on sinulle tehty.
Mikäli Helmet-korttisi on vielä voimassa voit uusia unohtuneen PIN-koodin Helmet.fi:n kirjautumissivulla, edellyttäen, että asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
Jos sinulla ei ole voimassa olevaa Helmet-korttia, voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Uusia varauksia voi tehdä Helmetissä ja Taskukirjastossa aamupäivällä 11.5.20. Tarkempaa kellonaikaa ei ole ilmoitettu, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetin etusivulta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tornion kirjastosta vastattiin, että Torniolla ja Haaparannalla on yhteisiä toimintoja, mm. jätevedenpuhdistamo, mutta virallisesti ne eivät ole samaa taajamaa. Wikipedia-artikkeli Luettelo suomen taajamista 2018 mukaan Tornion keskustaajaman muodostaa Tornio yksin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_taajamista_2018
Kirjan alussa on luettelo kirjan kirjoittajista ja valokuvaajista. Albin Aaltonen on yksi valokuvaajista. Luetteloa tai hakemistoa siitä, mitkä kirjan kuvista ovat hänen ottamiaan, ei ole.
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa...
Lause sisältyy teokseen Die fröhliche Wissenschaft. Suomeksi se on käännetty nimellä Iloinen tiede.
https://books.google.fi/books?id=Vf8KETLiKXMC&pg=PA87&lpg=PA87&dq=Nietz…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iloinen_tiede
Eepos-kirjastojen kokoelmissa ei ole Helismaan kirjaa Lentomatka seikkailuun. En löytänyt kirjasta lainattavaa kappaletta muistakaan kirjastoista. Sitä on olemassa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa, mutta kumpikaan ei ole lainattava kappale.
Asiaa kannattaa kysyä Urheilumuseolta ja Suomen Jääkiekkoliitolta.
https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
http://www.finhockey.fi/index.php/info/yhteystiedot
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981)
