Tekijänoikeus suojaa sekä lehtiartikkeleita että (teostasoisia) valokuvia ja se on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Lehdissä oikeudet voivat olla myös lehden kustantajalla. Käyttölupaa kannattaa kysyä asianomaisilta sanomalehdiltä.
Tekijänoikeuslaki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Kuopiossa sijaitseva Kansallinen varastokirjasto säilyttää vanhojen lehtien vuosikertoja. Vaari-tietokannan mukaan Terveydenhoitolehden v. 1971 numerot näyttävät olevan kokoelmassa.
Kirjastot voivat tilata Varastokirjastosta kaukopalveluna artikkelikopion. Kannattaa siis kääntyä oman kunnan kirjaston kaukopalvelun puoleen.
Saatavuustieto Varastokirjaston Vaari-tietokannassa
Tietoa Varastokirjaston jäljennepalvelusta
Tietoa jäljennepalvelusta englanniksi
Tietoa Varastokirjaston kaukopalvelusta englanniksi
Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Mekään emme onnistuneet tunnistamaan laulua. Sitä on näköjään yritetty tunnistaa kyseisellä YouTube-kanavalla jo 12 vuoden ajan.
Laitan kysymyksen julkiselle puolelle näkyviin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei
Tietääkseni blokatulle henkilölle ei voi laittaa viestejä ollenkaan. Jos henkilö on poistanut sinut kavereistaan hän voi kuitenkin vielä vastaanottaa ja lukea viestejä sinulta.
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun...
Netistä löytyy paljon yksinkertaisia ohjeita hakusanoilla parin raaka-aineen ruoka myös suomeksi.
Vielä ei ole kirjoja, jotka mainitsevat olevansa muutaman raaka-aineen ohjeilla täytettyjä.
Yksinkertaisia reseptejä kyllä löytyy kirjoinakin esim. Taina Jääskeläisen Opiskelijan keittokirja, Helena Lylyharjun ja Kari Martialan Ajatusta arkiruokaan sekä Vivi-Ann Sjögrenin köyhän ritarin keittokomero.
Myös pula-ajan keittokirjoista löytyy yksinkertaista ja halpoja, muutaman raaka-aineen reseptejä. Helmet hakutulos
Samoin monet yhtä raaka-aineitta käsittelevät keittokirjat sisältävät myös parin aineen reseptejä Esim Peruna, Kananmuna ja Pasta keittokirjat.
Näin tarkkaan toiveeseen sopivia romaaneja voi olla vaikea löytää, mutta niitä voi kokeilla etsiä Vaski-verkkokirjastosta erilaisten hakusanojen yhdistelmillä. Hakusanoilla maaginen realismi, paranormaalit ilmiöt, enkelit, lumi ja talvi voi löytää erilaisia kirjoja, jotka voivat ainakin osittain vastata toiveisiin. Esimerkiksi seuraavat teokset tulivat tällaisten hakujen kautta esiin:
Mark Helprin: Talvinen tarina
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Satu Grönroos: Lumen syli
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarru
Charles Dickens: Saiturin joulu
Jostein Gaarder: Enkelimysteerio
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Kyseessä on varmaankin Lisa Jewellin romaani Sitten hän oli poissa (2019). Siinä 15-vuotias Ellie Mack katoaa ja hänen äitinsä Laurel jää elämään menneisyydessä. Yllättäen äiti alkaa seurustella hurmaavan Floydin kanssa ja tutustuu myös hänen lapsiinsa. Yksi heistä on Poppy, joka näyttää aivan Ellieltä.
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176)
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Kaiteenpii (ei kalteenpii) liittyy kutomiseen. Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaiteenpii on kaiteen eli pirran pystysäle. Niiden välistä kulkevat loimilangat.
Pirta on kehikko, jossa on tasavälein ohuita säleitä eli piitä. Loimilangat pujotellaan säleiden väliin. Pirta pitää kangaspuiden loimilangat halutulla etäisyydellä toisistaan eli pirran avulla loimeen saadaan haluttu tiheys.
kaiteenpii - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
