Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Suomessa on useita 'sarkkila'-nimisiä kyliä, mutta niin Kielitoimiston sanakirjasssa kuin Suomen etymologisessa sanakirhjassa sanat 'sarkkila' tai 'saarkki' eivät saaneet yhtään osumaa. Sana ei näin ollen tarkoittaisi mitään muuta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"...
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org)
Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Kyseessä voisi olla jokin Anthony Brownen Retu-kuvakirjoista, joissa seikkailee ruipeloksikin haukuttu gorilla Retu. Kirjoista on suomennettu ainakin Retu ruipelo (1984, Willy the wimp), Eläköön Retu! (1985, Willy the champ), Retu ja Riku (1991, Willy and Hugh) sekä Retu uneksii (1997, Willy the dreamer).
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ".
Säästöpossun syntyhistoria on hieman epäselvä, mutta ainakaan suomalaisille ei sen keksimisestä kunnia kuulu.
Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend...
En löytänyt mainintaa "Sunshine Supermanin" suomenkielisestä versiosta. Jos joku on esittänyt kappaleen suomeksi, ei tätä versiota ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Suomalaisesta kylpyläkulttuurista on julkaistu useita kirjoja, joista asiaa kannattaa tutkia. Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät : kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014)Tommila, Päiviö: Helsinki kylpyläkaupunkina 1830-50-luvuilla (Helsinki-seura, uusi painos 1982)
Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
