Kyseiset palvelut eivät ole käytössä Vaski-kirjastoissa. Vaski on kuitenkin ottamassa lähiaikoina käyttöön uutta elokuvien striimauspalvelua, ja verkkokirjastossa ilmoitetaan heti kun se on käytössä. Kannattaa seurata uutisia!
Ohjeet kaverin poistamiseen eri sovelluksilla löytyvät Facebookin Ohje- ja tukikeskuksesta. Tässä ohjeet Android-sovellukseen: https://fi-fi.facebook.com/help/172936839431357?cms_platform=android-ap…
Ohjeet muihin sovelluksiin ja selaimeen löytyvät saman sivun valikosta, joka on otsikon alla.
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta...
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
Kuntaliiton Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohjeessa kerrotaan, että kieltomerkki C17 "Kielletty ajosuunta" voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi.Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2147-liikennemerkkien-kaytto-…
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Tästä listauksesta löydät teoksia, joiden teemana ovat sekä luokkaerot että yhteiskuntakuvaus.Mällinen Jarno (2017): Käpylän idylliKallio Natalia (2022): KotileikkiTakkunen Tommi (2022); KaukovainioKivikko Natalia (2021): PunavuoriefektiKuvauksesi perusteella henkilökuntamme vinkkasi myös seuraavista teoksista, jotka saattaisivat olla sinulle kiinnostavia.Vaarla Suvi (2019): WestendNousiainen Miika (2012): MetsäjättiBackman Fredrik (2018): Kiekkokaupunki (sijoittuu tosin Ruotsiin)Jenni Linturi (2024): Äärimmäisellä laidallaHannu Paloniemi (2023): LumiluolapoikaPääskysaari Jenni (2021): Mielen maantiede
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin...
Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
Tässä joitakin vinkkejä kuvakirjoista, joissa käsitellään sairautta tai vammaisuutta. Pere, Tuula: Tervetuloa kotiin, Helmi; Helmin elämää (WickWick, 2019)Saraste, Heini: Voihan vammainen: lasten kuvasanakirja vammaisuudesta (Into, 2017)Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Karisto, 2018)Honkanen, Leena: Rasti ja Rauha kaverileirillä (Näkövammaiset lapset ry, 2020)Viljanen, Sinituuli: Miksi mummu ei ole enää minun mummuni? (Kvaliti, 2024)Vuori, Julia: Tapiiri ja Hunaja: Sillä aikaa kotona (Lasten keskus, 2015)
Kirjassaan Eight improbable possibilities John Gribbin huomauttaa, että lähestyttäessä 1800-luvun loppua fyysikoiden keskuudessa laajalti ajateltiin, että Newtonin painovoimateoria ja Maxwellin sähkömagneettinen teoria tarjosivat heille kaikki maailman selittämiseen tarvittavat ainekset ja ettei uusia perustavanlaatuisia tieteellisiä löytöjä ollut enää tehtävissä. Tämän näkemyksen aforistisen tiukkaan muotoon kiteyttävä miete "There is nothing new to be discovered in physics now. All that remains is more and more precise measurement." on yleensä pantu virheellisesti brittiläisen fyysikon lordi Kelvinin (William Thompson) nimiin."Kun lordi Kelvinin kiistattomien tieteellisten saavutusten rinnalla kulkee virheellisten laskelmien,...
Laulu on nimeltään "Dong Hoin tyttö". Se on alun perin japanilainen iskelmä "Yume wa yoru hiraku", jonka on säveltänyt Komei Sone. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu". Sen ovat levyttäneet vuonna 1969 Kaija Pohjola (nimellä Kaija Keinänen) ja Tarja Helen. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969).Laulusta kerrotaan lyhyesti Harto Hännisen kirjassa "Itamailla jossakin : toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa" (Jyväskylän yliopisto, 2025, s. 468):https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/...
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Die Zeit näyttää tulevan paperilehtenä Helmetkirjastoista vain Oodiin. Helmet hakutulos
Yliopiston kirjaston Kaisa talossa Die Zeit on myös luettavissa. Finna hakutulos
Lehden nettiversiota pääsee lukemaan Helmetistä kohdasta Linkki lehden nettisivulle. https://www.zeit.de/index
