Etsitty kirja voisi olla v. 1972 julkaistu ja Anni Qvistin kirjoittama "Nannan nappirasia". Kirjan on kuvittanut Pirkko Hakkola ja se sisältää "satuja ja tarinoita, joissa napeilla, puhuvilla eläimillä ja esineillä on oma, tärkeä osuutensa." Saduissa seikkailevat mm. Nappi-Sanni, Lankamanni, kissat Hurumykky ja Vassakuu, Puntus Pulloposki, taiteilija Taivaanrannanmaalari, pikkusisko Nöpöstiina, Tatu Tarunen ja Toimi Totinen ja muut. Kirjassa on mustavalkoinen kuvitus.
Teos ei valitettavasti ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta. Tässä linkki kirjan tietoihin: Nannan nappirasia | Varastokirjasto | Finna.fi
Liitteenä kirjan kansikuva.
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Valtiontalouden tarkastusviraston sivujen mukaan VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Sen asema ja tehtävät on määritelty perustuslaissa.
VTV:llä on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa.
Valtiotalouden tarkastusviraston sivut https://www.vtv.fi/
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Kyseessä on Jorma Ikävalkon jenkka Pois surut puserosta (1952). Kappaletta ei valitettavasti ole kuultavissa cd-äänitteillä. Kannattaa etsiä kappaletta suoratoistopalveluista.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22pois+surut+puserosta%22+ik%C…
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010).
Suomessa on useita 'sarkkila'-nimisiä kyliä, mutta niin Kielitoimiston sanakirjasssa kuin Suomen etymologisessa sanakirhjassa sanat 'sarkkila' tai 'saarkki' eivät saaneet yhtään osumaa. Sana ei näin ollen tarkoittaisi mitään muuta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Aloitus ja lopetus ovat hyvin kirjoittajakohtaisia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, onko kirjoittaja saanut muodollista koulutusta. Usein itseoppineet kirjoittajat ovat ottaneet mallia esim. sanomalehdistä, saamistaan kirjeistä tai jäljitelleet viralliselta kuulostavaa puhetapaa vaikkapa papin mallin mukaan. Usein virallisissa kirjeissä pyrittiin nöyryyteen ja "alamaisuuteen". Linkki Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimus 2012
Suomen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun ja 1800-luvun lopun kirjeistä. Linkki SKS arkistoon
Kieli on kehittynyt ja kehittyy edelleen koko ajan. Lea Puustisen pro gradu 2011 1800-luvun kielenuudistuksen uudet piirteet aikalaisten teksteissä tutkailee aihettaan...
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
V-moottorissa sylinterit on järjestetty kahteen riviin sellaisessa kulmassa, että rakenne muistuttaa V-kirjainta. Sylinteririvien välisestä kulmasta puhutaan V-kulmana. Se vaihtelee moottorimallista riippuen. V-kirjaimen jälkeen tuleva numero kertoo sylinterien määrän.
Lähteet:
V-moottori (Wikipedia)
Mitä tarkoittaa V-kirjain, kun puhutaan moottoreista kuten V6 ja V8? (Quora)
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org)
Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Kyseessä voisi olla jokin Anthony Brownen Retu-kuvakirjoista, joissa seikkailee ruipeloksikin haukuttu gorilla Retu. Kirjoista on suomennettu ainakin Retu ruipelo (1984, Willy the wimp), Eläköön Retu! (1985, Willy the champ), Retu ja Riku (1991, Willy and Hugh) sekä Retu uneksii (1997, Willy the dreamer).
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
