Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
Valitettavasti emme näe lainahistoriaasi kirjastossa.
Nykyään voit tallentaa oman lainahistoriasi Finna-palvelun Omat tiedot -välilehdellä valitsemalla kohtaan "Lainahistorian säilytys" "Aina". Lainahistoria alkaa kuitenkin kertyä Finnaan vasta siitä eteenpäin, kun tämä valinta on tehty, eli vanhoja lainoja tällä ei saa näkyviin.
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Voima-lehteä on Keski-kirjastoista enää Jyväskylän kirjastossa:
https://keski.finna.fi/Record/keski.458555
Lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa:
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/
Kirjan tai artikkelin voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Yksityinen käyttö on sallittu tekijänoikeuslain 12 §:ssä. Yksityiseen käyttöön on siten sallittua valmistaa kirjasta kappaleita, onpa kyse sitten paperikopioista tai äänikirjasta.
Lisätietoa: Tekijänoikeuslaki
Hän/se-sanalla on kolme vastinetta (er/sie/es). Pronomini valitaan sen perusteella, minkä sukuiseen sanaan viitataan:
-der-sukuiseen sanaan tai miespuoliseen henkilöön, valitse er,
-die-sukuiseen sanaan tai naispuoliseen henkilöön, valitse sie.
-das-sukuiseen sanaan, valitse es (joskus ”es” voi viitata ihmiseenkin, koska esim. Mädchen (tyttö) on das-sukuinen).
Motivan sivulla kerrotaan seuraavaa:
”Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin erittäin huono. Siksi vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä erittäin korkeaa painetta; nykyisin jopa 700 bar on käytössä. Vetysäiliössä yhdistyy tiivis, teräksestä valmistettu sisäsäiliö ja hiilikuitukomposiitista tehty ulkovaippa, joka kantaa paineen aiheuttamat voimat.
Yksi tapa vedyn varastoinnissa on sitoa vety esimerkiksi metallihydrideihin, mutta kaupallisia sovelluksia siitä ei vielä ole. Tämäkin varastoimismuoto johtaa verrattain painavaan säiliöön, koska parhaatkaan hydridit eivät kykene...
Geni-palveluun on koottu tietoja rykmenttiin liittyvästä lähdeaineistosta:
https://www.geni.com/projects/Adlercreutzin-rykmentti-1803-1808/45473
Genissä mainittujen lisäksi esim. seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Screen, J. E. O. 2007. The army in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809). Helsinki: Finnish Literature Society.
Vuorimies, H. 1990. Laukaan ruotusotamiehet: Vuodesta 1710 Ruotsin valtakauden loppuun. Jyväskylä: [H. Vuorimies].
Vuorimies, H. 2011. Ruotusotilaiden tutkiminen. Helsinki: Suomen sukututkimusseura : Tiedekirja [jakaja].
Yksiköiden liikkeitä sotavuosina voi seurata Suomen sodan historiikeista. Hyvä lähtökohta uudemmasta kirjallisuudesta voisi olla esim tämä:
Lappalainen, J. T.,...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Signeeraus muistuttaa graafikko Esa Riipan tapaa merkitä työnsä. Riipan grafiikasta löytyy runsaasti kuvia verkosta, joten voit vertailla niiden signeerauksia omaasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Riippa
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Voit lukea vuoden 1998 Iltalehtiä mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Valitettavasti minäkään en löydä runoa. Voit itsekin kokeilla Runotietokantaa tai muita runosivustoja tältä listalta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx.
Öljykriisi, joka syntyi syksyllä 1973 käydyn Israelin ja Egyptin sodan seurauksena, ilmeisesti aiheutti sen, että liikenneministeriö määräsi ajaksi 1.7.1974-30.6.1976 80 kilometrin yleisen nopeusrajoituksen (Suomen asetuskokoelma 1974, n:o 487, päivätty 14.6.1974). Öljykriisi epäilemättä vaikutti myös tiestömme kehittämissuunnitelmiin. Aiheesta löytyy kirjallisuutta, esim. tielaitoksen kolmiosainen historia, jonka kolmas osa (joka nyt ei ole vastaajan ulottuvilla)
Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta 3 : pikeä, hikeä, autoja / kirj. Mauno Hänninen...ym. - Helsinki : Tielaitos, 1995.
ISBN 951-37-1621-X
käsittelee maanteiden rakentamisen suunnitelmia, tavoitteita ja tuloksia vuoden 1945 jälkeisellä ajalla.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintaehdotuksia mm. netin kautta seuraavaa reittiä:
www.lib.hel.fi > vasemmasta reunasta 'Aineisto ja tietokannat' > 'Hankintaehdotus'
Oulunsalon kirjasto Kirkonkylän toimi koulun yhteydessä vuodesta 1978 alkaen. Kesällä 2005 kirjasto muutti uusiin tiloihin Kauppakeskus Kapteenin yhteyteen.
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
