Suosittelisin nuorten aikuisten englanninkielisen kaunokirjallisuuden osastoa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginkirjastossa ko. osastossa on samoja kirjoja kuin aikuisten hyllyssä, mutta kokoelmassa on paljon ohutta, kevyttä, viihdettä ja myös romantiikkaa. Näissä nuorten puolella olevissa kirjoissa kieli ei kaikissa ole yhtä monimutkaista kuin aikuisten osaston kirjoissa.
Toki aikuisten puoleltakin löytyy kevyttä ja ohutta englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi siellä on supistettuja kaunokirjallisia teoksia. Kirjat on suunnattu eri tasoisten sanavarastojen haltijoille. Sivujen alareunoissa on lisäksi selitetty vaikeimpia sanoja.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston valikoimiin. Paikan päällä näet valikoimat parhaiten ja voit...
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia...
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta.
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Vielä ei muuta tietoa tapahtumista tosiaan löytynyt kuin tieto Halloween run -juoksusta, joka on tänä vuonna 26.10. Ainakin Punanaamio-sivusto ilmoittaa avaavansa Halloween-tapahtumasivuston syksyn aikana, mutta tuskin se täysin kattava on.
https://www.punanaamio.fi/halloween-tapahtumat
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Kyseessä saattaisi olla Toimintaterapeuttiliiton julkaisema Elämäni kirja, joka löytyy pdf-muodossa osoitteesta http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/elamani_kirja.pdf. Siihen voi täyttää tietoja esimerkiksi elämästään, mieltymyksistään, harrastuksistaan ja toiveistaan tiedoksi läheisille ja hoitoalan ammattilaisille.
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna...
Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system.
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:
Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före...
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
