Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://...
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+...
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Ainakin Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla huomioi työmatkat yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Työmatkaliikenne ja esim. kuljetuspalvelujen käyttö luetaan ns. välillisiksi tai epäsuoriksi kasvihuonekaasupäästöiksi. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.
https://www.fcg.fi/kestava-elinymparisto/ymparistokonsultointi/yrityste…
https://ghgprotocol.org/about-us
https://www.ekoenergy.org/wp-content/uploads/Summary_GHGprotocol_Scope2…
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Hiilineutraali…
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae...
Jokisen Petterin mieliteot oli Länsi-Suomen Osakepankille laadittu propagandakertomus säästäväisyydestä, yksi Sillanpään rahapulassaan harrastamista pikkukirjoituksista. Pikkukirjasen julkaisu sijoittuu ajallisesti lähelle Sillanpään kustantajanvaihdosta WSOY:lta Otavalle, muttei liity siihen mitenkään. Kertomuksen ilmestyessä Sillanpää kuului yhä WSOY:n kirjailijoihin. Kirjailija mainitsee Jokisen Petterin mieliteot kirjeessään WSOY:lle 20.3.1928: "Ja hyvä siitä tulikin ja hyvä palkkiokin siitä maksettiin."
Panu Rajala, Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -...
Artikkeli on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Historiallisen aikakauskirjan numerossa 1 - 5 vuodelta 1918. Voit lukea aikakauskirjan netissä, sillä se on Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
Artikkeli aukeaa tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499343?term=H%C3%A4meen&term=Karjalan&term=heimoraja&page=68
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Oodin äänitysstudio ja Myllypuron mediakirjaston AV-studio on tarkoitettu omien äänityksien tekemistä varten. Varaamosta löydät tiloista lisää tietoa ja voit varata niitä käyttöösi:
Oodin äänitysstudio: https://varaamo.hel.fi/resources/av72kqfijbua?
Myllypuron AV-studio: https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?
Hei!
Kappaleen eri tekstityksistä löytyy molempia sanamuotoja ja myös lauletuissa versioissa voi kuulla, että lopputulos on usein jotain siltä väliltä. Rivi on tosiaan ehkä joskus kuultu väärin ja vakiintunut paremmin suomalaisten suuhun sopivaksi.
1) чёрт (tšort) tarkoittaa venäjäksi pirua. ”Tshjort vozmi” mukailee venäjänkielistä kirosanaa tai lausahdusta, jonka voisi suomentaa tässä yhteydessä esim. "piru vie!" tai "piru vieköön!".
2) Alkuperäinen versio kappaleesta ja sanoituksesta on musiikkitieteilijä Pekka Gronowin mukaan ilmeisesti Suomen puolustusvoimien tilauksesta tehty 7.2.1940 ilmestyneeseen Suomi-Filmin lyhytelokuvaan "Sotilaspiloja". Kyseisessä versiossa tuota ”Katsos tshjort vozmi”/”...
Satu Marttilan runo Kuninkaiden laaksossa Egyptissä on hänen kokoelmastaan Teitä minä rakastan (Kirjayhtymä, 1977).
https://finna.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1397559__STeit%C3%A4%20mi…
Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien antamaa dataa voi tarkastella näiden linkkien kautta:
https://www.atm.helsinki.fi/SMEAR/index.php/online-observations
https://smear.avaa.csc.fi/
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
