Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,...
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Helsingin uudessa tulostusjärjestelmässä on ollut tosiaan harmittavia ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka ovat tulleet esille vasta käytettäessä. Tähän mennessä esille tulleisiin ongelmiin on ylläpitävä taho luvannut tehdä korjauksia niin pian kuin mahdollista.
Yksi syy siihen, että lopullisesta tulosteesta puuttuu osia, saattaa olla paperikoossa. Kannattaa ainakin tarkistaa tulostusasetuksista, että valittuna on paperin koko A4 (tai A3, jos tulostaa isompaa), koska tulostusohjelmassa saattaa olla oletuksena Letter-koko, joka jostain syystä ei sovi yhteen eurooppalaisen A4-koon kanssa. Kannattaa myös aluksi yrittää selvittää yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa tulostuksen epäonnistumisen syytä, jotta ainakaan sama virhe ei...
Kirjastot käyttävät virallisia hankintaväyliä julkisen kilpailutuksen kautta. Nämä kirjavälitystoimijat tuottavat ns hankintalistoja viikottain, lähinnä täydentäviä uutuus/lisäpainos-julkaisuja. Näitä tulee sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Niistä sitten hankinnasta vastuussa olevat kirjastolaiset tekevät valintoja omiin kirjastoihinsa. Puhumme näistä viikkolistoina. Sen lisäksi keväisin ja syksyisin tulevat hankintakanaviin tarjolle suurten kustantajien seuraavan kevään/syksyn uutuudet, joihin tehdään sitten ennakkotilauksia.
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Asiaa on kysytty tällä palstalla useita kertoja. Kirjaa ei löydy tällä hetkellä julkistetuista, kevään 2024 aikana ilmestyvien kirjojen ennakkotiedoista. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Maasin suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta: https://gummerus.fi/pages/contact
Helmet-kokoelmasta löytyy jonkn verran CD-julkaisuja, joissa sinfonia- tai viihdeorkesterit esittävät pop- tai viihdemusiikia. Seuraavista julkaisuista saattaisi löytyä versioita haluamasi tyyppisistä lauluista:
The Beatles for Orchestra
Classic Rock - The Living Years
Erich Kunzel Cincinnati Pops Orchestra perform music of The Beatles
Pop classics in symphony
Pop symphonies
Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra
Symphonic Elvis
Score
As time goes by: the movie album
The Man with the harmonica : 16 romantic love songs
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä otanta runoista, joissa puhutaan kirjoista ja/tai lukemisesta.
Hannele Huovi: Kirjatanssi, Lukutoukat, Taikakirjat, Kohta osaan teoksessa Hiiri mittaa maailmaa
Hannele Huovi: Tarinapuu teoksessa Karvakorvan runopurkki
Jukka Itkonen: Sanamaa teoksessa Sanamaa
Nuotio, Eppu: Kirjavinkkari Kirjavainen teoksessa Matkalla tullaan suuremmiksi
Kaija Pispa: Lukin lukihäiriö teoksessa Kärpäslätkää
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi
Tiihonen, Ilpo: Biblio teoksessa Largo
Johanna Venho ja Marjo Nygård: Lukutoukka teoksessa Linnunmaitoa kainalokanoille
Kirjastoon liittyviä runoja on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin, tässä linkki vastaukseen: Etsin kirjasto-aiheisia ja/tai kirjastoon liittyviä runoja sekä lasten...
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Voisikohan kyseessä olla Tuulan sijaan Liisa? Four Catsin Liisa-kappaleessa (kansansävelmä, san. Saukki) lauletaan:"Meillä on mielessä Liisan silmät, niitä ei voita mikään muu, Meillä on mielessä Liisan huulet, ei ole kellään kauniimpi suu"Sanoista tulee kovasti mieleen myös Gösta Sundqvistin sanoittama Sinisilmä mansikkasuu, jota ovat esittäneet mm. Leevi and the Leavings ja Aarne Tenkanen:"Tyttöni sinisilmä mansikkasuu, Kun pääni sinun povellesi painan, Ei huoleta mua murheet eikä mitkään muut --- Ei sytytä mun sydäntäni toisen tytön silmät, Ei suutele mun huuliani toisen suu"
Emme valitettavasti onnistuneet jäljittämään laulua. Todennäköisesti jonkun omaksi ja kavereiden huviksi nauhoittama ralli, joten tietoja ei löydy mistään.Sattuisiko joku palstan lukijoista tunnistamaan kappaleen? Ehkäpä se on ollut joku opiskelijajärjestöhupailu?
Ibuprofeeni on synteettisesti valmistettu yhdiste, sitä ei siis saa luonnosta. Sen kemiallinen valmistusprosessi sisältää useita vaiheita, joissa lähtöaineita muunnetaan kemiallisten reaktioiden avulla ibuprofeeniksi.Lähteet:Ibuprofeeni: Keskeiset kysymykset ja vastaukset – Apteekki 360Ibuprofeeni – Wikipedia
En valitettavasti onnistunut selvittämään runon kirjoitusvuotta. Se on julkaistu vuonna 1985 ilmestyneessä kirjassa Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille. Kirjassa ei mainita, että runo olisi julkaistu aikaisemmin muualla. Runo on julkaistu myös ainakin Tuula Simolan toimittamassa joulurunokokoelmassa Joulu ihanin vuodelta 1997. Siinäkin viitataan, että runo on tuosta Soita, soita, kissankello -kirjasta.Ester Ahokainen oli opettaja ja lastenkirjailija, joka eli vuosina 1907-1989. Ahokaisesta ja hänen tuotannostaan voi lukea lisää esimerkiksi Someron kirjaston sivulla.
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
