Ääni johtuu siitä, ettei levy ole ihan tasapainoinen. Tällaista hurinaa ja värinää esiintyy tietokoneitten asemissa usein myös ihan näteiltä näyttävien levyjen kohdalla, koska asemat pyörittävät levyä hirmuista vauhtia. Voit vähentää ongelmaa valitsemalla polttovaiheessa hitaammin tallennusnopeuden. Se on muutenkin suositeltavaa, jälki on parempaa.
Suojatut levyt tuskin CD-asemaa rikkovat. Se on mahdollista lähinnä siinä tapauksessa, että CD hajoaa asemassa ja sinkoaa muovinkimpaleita herkkiin kohtiin. En tekisi tästä ongelmaa. Kokemukseni CD-soittimista on 1980-luvun alkupuolelta ja CD-asemista heti kun niitä tuli markkinoille.
Heikki Poroila
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä...
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Aluksi pitäisi määritellä mitä tarkoitetaan narsistilla, mistä vaikuttaa olevan hieman eri näkemyksiä.
Väestöliiton sivulla kerrotaan, että Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelujärjestelmä ICD-10 ei tunne narsistista persoonallisuushäiriötä. Väestöliiton tietojen mukaan Yhdysvalloissa käytössä olevassa tautiluokituksessa diagnoosi on, mutta oirekriteerit ovat kiistanalaisia. Tässä tautiluokituksessa ”narsistit ovat luonteenpiirteiltään yhtenäinen joukko, vaikka laaja tutkimusnäyttö puhuu narsismin monimuotoisuuden puolesta”.
Lähetin kysymyksesi Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermalle, jonka kokemuksen mukaan henkilön tunnistaminen ja diagnosointi narsistiksi on erittäin vaikeaa, ja narsismi-termiä...
Vantaan kirjastoissa järjestettävistä robopajoista tiedotetaan kunkin kirjaston Helmet-sivuilla ja usein myös kirjastojen muissa tiedotuskanavissa. Varmistuneiden pajojen ajankohdat ja sisällöt löytyvät Helmetin tapahtumasivustojen ja tapahtumahaun kautta. Kattavin tietopaketti Vantaan pajoista löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rohkeasti_ja_rennosti_roboilemaan(197489).
Jos haluat tarkempaa lisätietoa tietyn pajan sisällöstä tai toteuttamistavasta, voit ottaa yhteyttä siihen kirjastoon jonka pajaan olet kiinnostunut osallistumaan. Tällä hetkellä syksyn varmistuneita ajankohtia löytyy Tikkurilan, Hakunilan, Lumon, Martinlaakson ja Pointin...
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Näyttäisi siltä, että kuparilla ja sen seoksilla (eli esimerkiksi messingillä) voisi olla antimikrobisia ominaisuuksia. Tässä Ylen juttu aiheesta muutaman vuoden takaa: https://yle.fi/uutiset/3-8773201.
Se pitää paikkansa. Euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön 1.1. 2002 12 EU-maassa. Tilivaluuttana euro otettiin käyttöön jo vuoden 1999 alussa.
Vuoden 2001 perunkirjoituksessa summat on kuitenkin annettu luultavimmin vielä markkoina, ja ostoksetkin maksettiin vielä kaupoissa markoilla vuoden loppuun asti.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_01_hovi.html
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/...
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi.
Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
