Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
Olisikohan kyseessä ehkä Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset? Kirja ilmestyi alun perin japaniksi vuosina 1943–48.
Makiokan sisarukset | Kirjasampo
Antti Majander, Junichiro Tanizakin pääteoksen Makiokan sisarusten suomennos on kirjasyksyn tapaus. – HS 5.10.1991
Olisikohan kyseessä Leena Erkkilän Kuottarulla vuodelta 1976? Kuottarulla asuu korkeassa tornissa keskellä kaupunkia, ja huiman korkea torni on myös kirjan kansikuvassa.
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Pienen kaivelun jälkeen löytyi tietoa ohjelmasta.
Katso-lehti 1/1982 kertoi ohjelmasta seuraavasti:
"Kumitossut ja 1 000 kilometriä
Uusi italialainen sarja
Lillo ja Kiinalainen ovat kahdeksanosaisen italialaissarjan nuoria seikkailijoita. He tutustuvat milanolaisessa koulukodissa ja päättävät paeta sieltä yhdessä. 9-vuotias Lillo on hymyilevä ja ystävällinen poika. Kiinalainen on 15-vuotias, syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Erilaisuudestaan huolimatta pojista tulee hyvät ystävykset.
Pakonsa Lillo ja Kiinalainen suunnittelevat käyttäen hyväkseen koulukodissa vierailevaa pappia, joka hyväuskoisuudessaan vie pojat mukanaan laitoksen ulkopuolelle. Pojat pakenevat alttarikaapuihin pukeutuneina. Siitä on tulla ongelma, sillä Lillon...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei...
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Aluksi suosittelisin Tapani Baggen kolmiosaista Kaisa-sarjaa. Kirjat ovat helppolukuisia. Kirjoista on julkaistu myös yhteisnide. Kirjoissa reipas Kaisa-tyttö elää isänsä kanssa kahdestaan, mutta hänellä on ystäviä, joiden kanssa voi puuhata monenlaista. Kirjat ovat ilmestyneet alunperin 200-luvun alussa. Yhteisnide on vuodelta 2014. Helmet-viite :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2155521?sid=4774718798Kirjastotätinä suosittelisin mielelläni myös kuvakirjaa Kirjasto-Kaisa . Tämä on käännöskirja, joka kertoo ahkerasta lukijasta. Kirjan teksti on Gillian Shields, kuvitus Francesca Chessa, suomennos Terhi Leskinen.
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
