Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan...
HelMet- kirjastojen tai muiden yleisten kirjastojen kokoelmista Elämänmeno löytyy ainoastaan videona.
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=el%C3%A4m%C3%A4nmeno&searchscope=9…
YLE:n tallennemyynnin sivuiltakaan ei löytynyt tietoa, että elokuva olisi julkaistu dvd-levynä; myynnissä on vain video.
http://yle.fi/tallennemyynti/
YLE:n Muistikuvaputki-sivujen Rouva Ruutu kertoi kesällä 2008 näin: Åke Lindmanin ohjaama Elämänmeno (1978) on julkaistu vain kirjastojen käyttöön tarkoitettuna tallennepalvelun vhs-kasettina. Dvd-julkaisu saadaan toivottavasti lähivuosina.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vastatuuleen-ja-elamanmeno
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Kasvikirjoista ei löytynyt suomennosta, mutta googlaamalla löytyi nimitys valkohilppa. Et maininnut kysymyksessäsi, mihin tieteenalaan PEG liittyy, sillä lyhenteelle voi olla useitakin suomennoksia. Yleisimmin sillä viitataan Internetissä polyeteeniglykoliin, englanniksi polyethylene glycol. Mainintoja oli myös PEG-menetelmästä, joka on esseenarviointijärjestelmä (engl. Project Essay Grade).
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Halal:ista kerrotaan näin sivulla
http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/islam.html
Kulttuurit kanssamme:
Halal(sallittu) -ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen” ja sitten sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta.
Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen...
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista...
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Tässä lastenosaston muuttokirjavinkkejä:
Gleeson, Libby : Anni ja Lasse (kuvakirja tunteista, kun paras kaveri muuttaa pois). Karisto, 2006
Jalonen, Riitta : Aatos ja Sofian sorsapuisto (kouluikäiset Aatos ja Sofia joutuvat eroon, kun Sofia muuttaa pois). Tammi, 2014.
Koppens, Judith: Kaula pystyyn, kirahvi! (kirahvi on muuton jälkeen uusi kaveriporukassa). Lasten Keskus, 2014
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (muutto maalle, rakennusprojekti muutettaessa vielä vähän kesken). Tammi, 2014
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän (Onni-poika saa uuden naapurin iranilaispoika Aramista). Minerva, 2012
Pere, Tuula: Sanni ja laatikkopäivät (Sanni on juuri aloittamassa koulun, kun perhe päättääkin muuttaa). | Wickwick, 2014
Rieckhoff,...
