Mm. Internet Archivesta teos löytyy skannattuna:Caroli Linnæi Systema naturæ : Linné, Carl von, 1707-1778 : Ilmainen lataus, lainaus ja suoratoisto : Internet-arkisto
CD-levyjen mainostettiin alussa olevan tuhoutumattomia, mikä osoittautui nopeasti liioitteluksi. Yhtä lailla liioitellulta kuulostaa väite niiden herkkyydestä.CD-levyissä tieto on tallennettu polykarbonaatista valetun ohuen datakerroksen pinnalle nystyröinä. Datakerroksen päällä on valoa heijastava alumiinikerros, joka on päällystetty ohuella lakkakerroksella. Lakka suojaa alumiinia hapettumiselta, kosteudelta tai lialta. Jos lakkapinta vaurioituu fyysisesti, irtoaa huonon liimauksen takia tai on jäänyt tehtaalla huokoiseksi, alumiinikerrokseen voi päästä aineita, jotka vaurioittavat sitä. Tästä aiheutuvat hapettuminen, syöpymät, naarmut tai muut heijastusmuutokset voivat estää datan lukemisen ja tehdä levystä kuuntelukelvottoman. Tätä...
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Helmet-kirjastojen kokoelmista ei löydy teosta, joka sisältää Richard Fordin novellin Under the Radar. Novelli sisältyy Fordin novellien kokoelmaan A multitude of sins : stories (Random House 2002), joka kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9916849923506253#toc
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/p…
Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Ranskassa koululauantait poistuivat ja siellä on kouluissa siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon (maanantai, tiistai, torstai, perjantai). Jotkin koulut ovat olleet uudistuksessa (réforme des rythmes scolaires) nopeampia,jotkin taas hitaampia, esimerkiksi katoliset yksityiskoulut.
Israel News -lehden mukaan israelilaiskoulut ovat tätä nykyä ainoita kehittyneessä maailmassa, joissa noudatetaan 6-päiväistä työviikkoa. Siellä tosin lauantai on vapaa. Koulua käydään sen sijaan sunnuntaisin,
https://www.mma.fr/zeroblabla/rentree-scolaire-nouveaux-programmes.html…
https://www.haaretz.com/israel-news/.premium-bank-of-israel-israel-last…
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Lukupiirien kaudet alkavat tänä keväänä hieman vaihtelevasti.
Helmet sivun tapahtumahausta saa yleensä ajankohtaisimman tiedon.
Rajasin hakua lukupiireihin ja Espoon alueeseen https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=7.2.2022&t=Lukupiirit&m=Espoo
Esim. Ison Omenan lukupiiri aloitti tänään 7.2. klo 14-16 ja Kalajärven lukupiiri kokoontuu 9.2. klo 17:30- 19:00
Antoisaa lukukevättä.
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Voisiko teos olla näiden Kirjasammon kirjojen joukossa, joiden tapahtumapaikkana on Dresden: Roul Tunley: Pako Dresdenistä, Mňačko, Ladislav; Dresdenin yö? Kurt Vonnegutin Teurastamo 5, joka kuvaa pommituksia, on ollut kouluissa lukemistona.
Se voisi olla muistelmateos, esimerkiksi Victor Klemprerin päiväkirjat on käännetty suomeksikin: Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945 / Klemperer, Victor, kirjoittaja ; Kinnunen, Matti, kääntäjä, 2001.
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
