Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Leskinen todennäköisesti viittasi ironisesti television keskeiseen merkitykseen tunnetuksi tulemisessa. Tulkitsen lausuman kriittiseksi näkemykseksi siitä, että televisionäkyvyyttä arvostetaan kohtuuttoman paljon. Leskinen oli epäilemättä sitä mieltä, että myös televisiossa näkymättömät ihmiset ovat todellisia ja olemassa.
Heikki Poroila
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Tuusulan pääkirjastosta vastattiin, että varaukset voidaan siirtää joko pääkirjastoon, Kellokosken kirjastoon tai kirjastoautoon. Ota yhteyttä Jokelan kirjastoon ja pyydä lähettämään kirjat itsellesi sopivimpaan kirjastoon:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2546
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Finna-tiedonhakupalvelussa (https://www.finna.fi/) voi etsiä aineistoa yli 300 organisaation kokoelmista. Forbes Suomi -lehden numeroita löytyy esimerkiksi Svenska handelshögskolanin kirjastosta: https://www.finna.fi/Record/hanna.659656.
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on vielä monia Gulla-kirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa, mutta varaamalla kirjat voi noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Alla linkki luetteloon kirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMartha%20Sandwall-Bergstr%…;
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters
Tarkoitatko Eeva Heilalan runokirjoja? Joroisten kirjastossa ja muissa Lumme-kirjastoissa on monia hänen kirjojaan. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Aladdin -musiikkisatu on todennäköisesti Kirjaliton sarjaa, jossa ilmestyi yhteensä 62 eri satua. Näiden jälkeen sarja jatkui vielä numeroimattomana. Valtaosa Kirjaliton musiikkisaduista on Disney-tuotantoa, joskin mukaan mahtuu muutamia poikkeuksia.
Vakaa tinasotamies on H. C. Andersenin satu. Senkin on julkaissut ääniversiona Kirjalito / Egmont Kustannus.
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Valitettavasti Knauskårdin Min kamp -teoksia ei löydy tällä hetkellä e-aineistona Helmet kirjaston kokoelmista.
Kirjoista voi jättää hankintaehdotuksen osoitteessa https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa.
Varmasti monissakin kirjoissa ja lehdissä. Löysin Finna.fi haulla neljätoista kirjaa ja lehteä. Finna
Niistä neljä käsittelee nimenomaan neulanreikäkuvausta.
Lundström, Jan-Erik ; Widenius, Anna-Leena: Kamera uudelleen tarkasteltuna - huomioita neulanreiästä (1991)
Pirilä, Maria; Lomas, Herbert; Krohn, Leena:Aukeavat sormenpäiden silmät (1993)
Renner, Eric: Pinhole photography: rediscovering a historic technique (1995) sekä
Worobiec, Tony ; Spence, Ray: Photo art : in-camera, darkroom, digital, mixed media (2003)
Lisäksi löysin pari netissä luettavissa olevaa opinnäytetyätä aiheesta.
Jenina Törmäsen Neulanreikäkameralla otetusta kuvasta digitaaliseksi vedokseksi (2012) ja Jussi Pekka...
