Materiaalista Miten aikakauslehti tehdään? löydät yleislinjoja lehden teosta, suurimmaksi osaksi tuo materiaali soveltuu myös Sanomalehden tekoon, https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri….
Keski-Uudenmaan artikkelissa on tietoa siitä, miten sanomalehden painaminen käytännössä tapahtuu, https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1452821
Ylen Uutisluokasta löydät tietoa siitä, miten uutisia tehdään, https://yle.fi/a/74-20002753
Helsingin Sanomat on kertonut lasten uutisissa, miten uutinen tehdään, https://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000008561510.html. Muuta infoa heidän sanomalehden valmistuksestaan ei ollut, mutta varmasti heillä on jonkinlainen esite, jota he jakavat, Helsingin sanomien...
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
En onnistunut löytämään mitään vakiintunutta käännöstä tälle ajatukselle, joka on mielestäni todella osuva. Samanlaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu 16.3.2020, mutta silloinenkaan vastaaja ei ole löytänyt varsinaista "lentävää lausetta".
Suorat käännökset menisivät tietysti näin: "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös." (Itse kääntäisin "Muuttunut käytös on paras anteeksipyyntö"). "Anteeksipyyntö ilman muutosta on manipulointia." "Älä pyydä anteeksi, jos et aio muuttua."
Jane Austenin klassikkoa Pride and prejudice löytyy kyllä Helmet-kirjastosta useampanakin painoksena, mutta juuri tuota painosta ei löydy. Voit hakea kirjan eri painoksia verkkokirjastossa osoitteessa haku.helmet.fi.
Kirja ja äänikirja löytyvät myös Helmetin OverDrive-kokoelmasta.
Voisikohan kyseessä olla Majakkasaari -niminen neuleohje kirjasta Villasukkia Strömsöstä? Kirjaa on lainattavissa Helmet-kirjastoista, voit tarkistaa saatavuuden täältä. Ohjeen sukassa on majakan yläpuolella on keltaisia tähtiä ja jalkaosassa purjeveneitä.
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Helmet-verkkokirjasto on uudistunut ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua. Finnalla ei ole erillistä mobiilisovellusta. Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu, ja se toimii myös mobiilissa.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei...
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata.
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Valssia, jonka nimi olisi "Sinikka", en löytänyt. Sellaista ei löydy esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla eikä sellaista mainita J. J. Marjasen kokoamassa "Suomalaisia naisennimilauluja" -luettelossa. Finna-hakupalvelusta löytämäni "Sinikka"-nimiset kappaleet eivät ole valsseja, esim. The Lato -yhtyeen "Sinikka". Taisto Saarinen on säveltänyt harmonikalle "Säde-Sinikan valssin", jossa ei ole sanoja.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSuomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisen_nimista_2.pdf
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta.
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta
Kauniaisten kirjastossa ei ole asikkaisen käyttöön tarkoitettua laminointilaitetta.Helmet-kirjastoista Kannelmäen, Oulunkylän, Pasilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren kirjastot tarjoavat asiakkaiden käyttöön laminointilaitteen.https://helmet.finna.fi/https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84779
