Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Tutkimustietoa siitä, mikä on liikunnanharrastuksen hiilijalanjälki yleensä ja onko se viime vuosina kasvanut, emme löytäneet, mutta esimerkiksi Espoossa järjestettävien Bodom Trail ja Nuuksio Classic -polkujuoksutapahtumien hiilijalanjlki on laskettu. Merkittävin osuus hiilijalanjäljestä kertyi liikkumisesta kisapaikoille. Sen jälkeen toimenpiteitä jalanjäljen pienentämiseksi on tehty. On mm. lisätty kisabusseja ja kimppakyytejä ja reittiohjeita pyöräillen paikalle tuleville.
https://www.olympiakomitea.fi/2020/03/31/liikunnan-hiilijalanjalki-ja-k…
Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston mukaan liikunnan...
Nämä kysymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Jos sarja epäilyttää - siinä kissaklaanit kuitenkin taistelevat toisiaan vastaan - voisit itse lukea sitä kokeeksi. Mutta jos lapsi itse ei tunnu järkyttyvän Soturikissoista, voit antaa hänen lukea niitä. Tärkeintä on säilyttää lukemisen ilo, jotta harrastus jatkuisi aikuisuuteen asti.
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Kirjastossa emme työtä emmekä signeerausta tunnistaneet. Ehdotamme, että käännytte Janakkalan kuvataideyhdistyksen (https://www.janakkalankuvis.net/), Hämeenlinnan taiteilijaseuran (https://hameenlinnantaiteilijaseura.fi/) tai Hämeenlinnan taidemuseon (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/vierailu/yhteystiedot/) puoleen. Heiltä löytyy tarvittavaa asiantuntemusta.
Ainakin Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla huomioi työmatkat yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Työmatkaliikenne ja esim. kuljetuspalvelujen käyttö luetaan ns. välillisiksi tai epäsuoriksi kasvihuonekaasupäästöiksi. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.
https://www.fcg.fi/kestava-elinymparisto/ymparistokonsultointi/yrityste…
https://ghgprotocol.org/about-us
https://www.ekoenergy.org/wp-content/uploads/Summary_GHGprotocol_Scope2…
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Hiilineutraali…
Tutkin kirjaston ruotsalaisia nimikirjoja, mutta niistäkään ei tätä nimeä löytynyt. Ei myöskään verkosta etsiminen tuottanut tulosta. Riksarkivet'n haulla ei löytynyt mitään, https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv, ei myöskään Släktregisteristä, https://www.rotter.se/faktabanken/slaekt-soek/sv-slaktreg
Kielten ja nimistöntutkimuksen asiantuntijat auttavat verkon kautta, ruotsinkielisistä nimistä voi kysyä Suomesta, https://www.sprakinstitutet.fi/sv/sprakhjalp/sprak-_och_namnradgivning
ja myös Ruotsista löytyy vastaava palvelu, https://www.isof.se/sprak/namn.html
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa...
Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Hei,
jos haet hänen nimellään Googlesta, tulee paljon linkkejä joista voit katsoa sinua kiinnostavat tekstit: Ojanen on paitsi nuortenkirjailija myös toimittaja. Henkilönä hänestä on tietenkin vähemmän tietoa netissä. Tämän linkin takaa löytyy haastattelu: http://www.kirjastokaista.fi/soila-ojanen/. Ojasella näyttäisi olevan myös julkinen instagram-profiili nimellä soilaska.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon kaupunginkirjasto
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Puhelimen muotoista kuvakirjaa, jossa olisi mainittu teksti, ei ole löytynyt. Onko tuttu jollekulle Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajalle? Kornei Tsukovski on julkaissut lasten kuvakirjan Puhelin, jossa on runomuotoinen teksti, mutta etsittyä tekstin pätkää siitä ei löydy eikä kirja ole puhelimen muotoinen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ...
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Kyseessä on todellakin Pentti Saaritsan runo. Nimetön runo alkaa sanoilla "Kieli saatu syntymässä" ja päättyy säkeeseen "ja juuri kun tuntuu, että alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Runo löytyy Saaritsan kirjasta Elävän mieli sivulta 10 (WSOY v. 1999).
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja...
Tuskin ainakaan tätä kautta. Vanhat sanomalehdet ovat henkilökohtaisen divarikokemukseni perusteella varsin haastava keräilykohde, koska tavaraa on paljon, ne vievät paljon tilaa ja lähtökohtaisesti sanomalehtiä on ani harva säilyttänyt, luetut lehdet on käytetty sytykkeeksi, tiivisteeksi tai kierrätetty paperinkeräykseen.
Suosittelen ottamaan yhteyttä suomalaisiin antikvariaatteihin ja tiedustelemaan, onko kellään tällaista harvinaisuutta myynnissä tai mahdollista myyjää tiedossa. Antikvaari, Antikvariaatti ja Antikka ovat suomalaisia verkkodivareita, joiden kautta asiaa kannattaa yrittää. Kiirettä kyllä pitää, jos 23.7. pitäisi jo lehden olla hallussa.
Heikki Poroila
