"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Kaupungeissa käytetään aluejakoja eri tarkoituksiin, esim. kaupunginosat, äänestysalueet. Aluejaot auttavat palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Asemakaavoitus on maankäytön suunnittelua, ja kaupunginosat ovat pohjana asemakaavojen kortteleiden ja tonttien numeroille. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/kart…
Jyväskylän kaupunginosat Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_kaupunginosat
Kaupunginosa ei välttämättä selkeästi hahmotu asukkaillekaan, mikä käy ilmi esim. tästä Etela-Suomen Sanomien jutusta: https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2302751
Kaupunginosat voivat olla myös yhteisöllisyyyttä luovia. Suomen kotiseutuliitto jakaa Vuoden...
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa.
Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman:
Lausuma:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa...
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila
Ainakaan kirjaa selaamalla siitä ei löytynyt tällaisia määritelmiä. Luvussa 22 (s. 125-136) päähenkilö, vastakuollut toimittaja, ihmettelee suomen kieltä ja kulttuuria kohdatessaan mielestään mielenkiintoisia vainajia, mutta mitään määrielmää tässäkään ei ollut.
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Dina ja Arina Averinasta ei löydy kirjaa, mutta ohessa muutamia lyhyehköjä artikkeleita, ensin suomeksi ja sitten englanniksi:Suomen voimisteluliitto: https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/2449?Return=168 https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/3072?Return=168 Dinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=34455Arinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=...
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Koivu ja tähti-kappaleen nuotit löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta :
TEOS Harmonikat soimaan. 24 / Veikko Ahvenainen
Julkaisutiedot [Jyväskylä] : Veikko Ahvenainen Kustannus, c2017
ULKOASU 1 soolonuotti (33 s.) ; 30 cm
Standard no M5500824
Alla on linkki Kyyti-kirjastojen suomenkielisiin tietokirjoihin, jotka käsittelevät rotusyrjintää Yhdysvalloissa:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&lookfor=rotusyrjint%C3%A4+yhdysvallat&type=AllFields
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville mistä Fredin laulusta voisi olla kyse. Samankaltaisia aineksia löytyy monesta laulusta kuten esimerkiksi Reino Helismaan sanoittamasta "Mummon kaappikellosta", jossa sanotaan: Riemu arjestakin teki silloin sunnuntain, Kello raksutti onnea pelkkää.
