Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori
Hei,
kokeilepa aineistotietokantaamme http://www.libplussa.fi ja kirjoita asiasanaksi musiikki ja lapset ja vaihda kohtaan Näytä -kaikenlaista aineistoa- - vain kirjoja -
voit myös koittaa asiasanalla musiikkikasvatus tai lapset ja luovuus
Lisää teoksia saat Helsingin yliopiston kirjaston Helkatietokannasta samoilla asiasanoilla
osoite on http://helka.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=bbSearch&SEQ=20011011181…
Artikkeleja aiheesta pääset hakemaan kirjastojen nettipäätteillä artikkelitietokannoista Arto osoitteessa http://linneaw.helsinki.fi/lib_hel/ ja Aleksi osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
Kyllä voi palauttaa kaikki yhteen pisteeseen. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa myös yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Näillä tiedoilla on vaikea löytää tietoja kyseisestä henkilöstä. Hänen nimeään ei löydy kirkollisista matrikkeleista tai kalentereista eivätkä
kirkollisia piirejä tuntevat tahot tunteneet Pekka Helkamaa. Kuka kukin on 1964 tietää että Helkama Oy:n johtajana on ollut Pekka Heikki Helkama (s.1919 Viipuri). Kirkollisista ansioista ei ole mainintaa.
Kun avaat sovelluksen puhelimesta niin siinä pyydetään ensin valitsemaan oma kirjasto ja sen jälkeen kysytään kirjastokortin numero ja pin-koodi (tämä siis siinä tapauksessa, että et ole jo valmiiksi kirjautuneena sovellukseen). Omat lainasi löydät kirjahylly-linkin takaa. Sieltä voit painaa jatka lukemista -painiketta.
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Vantaalla pystyy tulostamaan värillisiä tulosteita vain Tikkurilan kirjastossa (kaksi sivua maksutta) . Helsingissä voit tulostaa kaikissa kirjastoissa värillisenä (ehkä ihan pienimpiä kirjastoja lukuun ottamatta). Helsingissä voi tulostaa maksutta viisi sivua kolmen kuukauden välein, muuten 40 snt/sivu.
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
