Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
Etsinnästä huolimatta kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, vaikka kohtaus sinänsä kuulostaakin tutulta. Voit katsoa, olisiko elokuva jokin näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=gps-tracking tai näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=tracking-device
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Runeberg-ranskannoksista löytyy verkosta ainakin vuonna 1879 julkaistu valikoima Le roi Fialar, joka sisältää Hippolyte Valmoren suorasanaisia tulkintoja "Jean-Louis Runebergin" runoelmista (Fänrik Ståls sägner, Julqvällen, Hanna, Kung Fjalar) sekä joukosta yksittäisiä runoja. Viimeksimainittu osio sisältää tekstejä myös muilta pohjoismaisilta runoilijoilta.
Le roi Fialar, précédé de: Le porte-enseigne Stôle - Google Books
Valitettavasti kuvaa ei löydä selaamatta teoksia.Kenties voisit pyytää ne kaukolainaksi Helmet-kirjastosta?The complete Far Side. Volume one : 1980-1986 / [foreword by Steve Martin] ; [introduction by Jake Morrissey] ja The complete Far Side. Volume two : 1987-1994 ovat saatavissa. Linkki Helmet hakuun
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen...
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti ePress-aikaukauslehtipalvelua, jota voi lukea Helmet-verkkokirjaston kautta kesäkuun loppuun asti. Jos et pääse kirjautumaan palveluun, varmista ensin, että kirjastokorttisini numero ja pin-koodi ovat oikein. Sen jälkeen varmista, että kirjaudut oikeasta osoitteesta: https://helmet.finna.fi/Content/epress-vaihtoehdotValitse Siirry ePress-palveluun. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Linkki toimii kesäkuun loppuun asti. Helmet-kirjastojen oman eKirjaston kirjat, äänikirjat ja aikauslehdet korvaa Valtakunnallinen E-Kirjasto. Palvelua voi käyttää ainakin toistaiseksi vain mobiililaitteilla. Kirjaston käyttö edellellyttää vahvaa kirjautumista.Tietoa Valtakunnallisesta E-...
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
