Kyseessä on todellakin Pentti Saaritsan runo. Nimetön runo alkaa sanoilla "Kieli saatu syntymässä" ja päättyy säkeeseen "ja juuri kun tuntuu, että alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Runo löytyy Saaritsan kirjasta Elävän mieli sivulta 10 (WSOY v. 1999).
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja...
Tuskin ainakaan tätä kautta. Vanhat sanomalehdet ovat henkilökohtaisen divarikokemukseni perusteella varsin haastava keräilykohde, koska tavaraa on paljon, ne vievät paljon tilaa ja lähtökohtaisesti sanomalehtiä on ani harva säilyttänyt, luetut lehdet on käytetty sytykkeeksi, tiivisteeksi tai kierrätetty paperinkeräykseen.
Suosittelen ottamaan yhteyttä suomalaisiin antikvariaatteihin ja tiedustelemaan, onko kellään tällaista harvinaisuutta myynnissä tai mahdollista myyjää tiedossa. Antikvaari, Antikvariaatti ja Antikka ovat suomalaisia verkkodivareita, joiden kautta asiaa kannattaa yrittää. Kiirettä kyllä pitää, jos 23.7. pitäisi jo lehden olla hallussa.
Heikki Poroila
Voit käyttää hakusanoja ääninäytteleminen, jälkiäänitys tai yhdistelmää näytteleminen ja äänenkäyttö.
Keski-kirjastojen kokoelmissa toiveisiisi sopivia kirjoja on ikävä kyllä kovin vähän. Kannattaa tehdä haku suoraan Frank-monihakuun osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Laajimman tuloksen saat, kun valitset sivun oikeasta yläreunasta vaihtoehdon "Kaikki kirjastot".
Myös yhteistietokanta Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_…) on hyvä tiedonlähde tähän tiedontarpeeseen.
Saat pin-koodin kirjastokorttiisi kirjaston henklökunnalta käydessäsi kirjastossa. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, joten varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjastossa_asiointi--/sivu.tmpl?sivu_id=475
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Jos kerrot kirjastokorttisi numeron ja sen, mistä varauksista on kyse, asiaa voidaan ruveta tutkimaan ja selvittämään, millainen minkäkin varauksen tilanne on.
Tennis on kiinaksi wǎngqiú (Li Guanggyun: Suomi-kiina suursanakirja, 2017) tai wǎng qiú (Suomi-kiina-suomi, Matkalle mukaan -sanakirja, 2008). Googlen kääntäjä käyttää muotoa wǎngqiú.
Kummassakin sanakirjassa kirjoitetaan sana näin: 网球 Googlen kääntäjä tarjoaa vielä klassiseksi kutsumansa muodon
網球 .
Googlen kääntäjässä on mahdollisuus myös kuunnella sana kiinaksi klikkaamalla sen alapuolella olevaa kuvaketta.
https://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT#view=home&op=translate&sl=fi&tl=zh-CN&text=tennis
Translitteroinnissa kiinasta länsimaisille kirjaimille on käytetty pinyin-järjestelmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin ja
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/276
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Valitettavasti Mary Elisabeth Coleridgen runosta We never said farewell ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Mikäli tässä tarkoitetaan Viisaalan taloa, se sijaitsee Konnevedeltä katsoen Pesiäissalmen sillan takana eli siis Kärkkäälän kylällä, Hankasalmen kunnan puolella.
Kärkkäälän kylän nettisivut: http://www.karkkaala.com/
Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee...
Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
Molemmat tarvitsemasi lehdet näyttävät löytyvän Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta mikrofilmeinä ja ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön:
https://finna.fi
https://finna.fi
