Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Ns. suhu-s:ää ei ole poistettu suomen aakkosista, vaan š kuuluu nykysuomen aakkostoon. Suomen aakkosissa ei ole ollut omaa kirjainmerkkiä (ŋ) äng-äänteelle, vaan se on kirjoitettu nk/ng.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. 1994
Kielitoimiston ohjepankki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/60
Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)
Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista.
Valitettavasti Pajurannan tarinoita ei ole enää saatavana mistään äänitteenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622428
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/mistahan-loytyisi-aikoinaan-kasetilta-kuu…
https://finna.fi/Record/fikka.4622428
Seinäjoen Mailajussit voitti mestaruuden elokuussa, 30.8.1987, https://areena.yle.fi/1-50107477. Jokinen menehtyi 27.11.1987. Kiveen hakatut -podcastsarjassa on jakso hänestä, https://areena.yle.fi/podcastit/1-2761674.
Juhani Känkäsen Apo Apponen -kirjojen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Teos. Teoksen Kevät 2023 -kirjaluettelossa ei valitettavasti näy uutta Apo Apposta.
Apposella on omat Facebook-sivut, eikä sielläkään ole mainintaa uudesta Appos-kirjasta.
https://fi-fi.facebook.com/apoapponen/
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei,
Tämä voisi olla Georges Perecin Elämä : käyttöohje : romaaneja (suom. 2006, Loki-kirjat).
Tässä linkki Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3204
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa...
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ".
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
