Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Sanoituksen osilla ei myöskään löytynyt mitään verkosta tai kirjastojen luetteloista. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Urheiluasusteisiin lisättäviä "putkia" näyttäisi olevan kahta eri lajia. Kompressiohihat ja -lahkeet (juoksuvaatteet) sekä käsivarsi- ja säärilämmittimet (urheiluvaatteet)
Kompressiovaatteista on Elixina mukaan monenlaista hyötyä:"- Jalat saavat enemmän happea ja energiaa, koska verenkierto on tehokkaampaa > suorituskyky on parempi.
- Aineenvaihdunta paranee, jolloin maitohapot poistuvat nopeammin, väsymys vähenee ja palautuminen on nopeampaa.
- Saat tukea jaloille, mikä vähentää pehmytkudosvaurioita, lihasjännitystä ja antaa kevyemmän tunteen jaloista.
- Ennaltaehkäistään sekä hoidetaan penikkatautia, akilesjänneongelmia sekä kramppeja." Elixia
Lämmittimet taas pitävat verytellyt lihakset lämpiminä.
Aivan tuota aihetta käsitteleviä kirjoja en löytänyt. Yleensä lastenkirjoissa isovanhemmuus on lämmin ja helppo asia tai sitten kirjat käsittelevät tärkeän ihmisen menettämistä kuolemisen näkökulmasta. Mukaan mahtuisi varmasti myös välirikosta kertovia kirjoja. Päiväkotien ja koulujen kirjatarvetta kannattaa tiedustella esim. Varhaiskasvatuksen tietopalvelusta tai Peda.netistä.
Lapsille suunnattuja tunnetaito-kirjoja on kyllä tullut viimeaikoina muutamia sarjoja esim. Julia Pöyhösen ja Heidi Livingston Fanni-kirjat ( Helmet hakutulos) sekä Tiina Haapsalon, Katri Kirkkopellon ja Laura Revon Molli-kirjat. (Helmet hakutulos)
Hakusanalla tunnetaidot Helmet haku löytää 295 teosta lapsille ja aikausille. Helmet...
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Kiitos kysymyksestäsi. Koska se käsitteli Helsingin kirjastoverkon tulevaisuutta, kysyin asiaa Helsingin kirjastopalveluiden johtajalta Katri Vänttiseltä. Hän vastasi näin:
Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkossa on tavoitteena, että kirjastot sijaitsevat mahdollisimman lähellä asukkaita ja että jokainen pääsisi kirjastoon 15 minuutissa julkisella liikenteellä tai kävellen. Kaupungin kirjastoverkko on kehittynyt yli 160 vuoden aikana, ja kattaa kaupunginosat kohtalaisen tasapainoisesti. Kantakaupungin kirjastoverkko on kaikkein tihein.
Kaupungin vastuulliseen toimintaan kuuluu tarkka harkinta omien kiinteistöjen ylläpitoon tai ulkopuolelta vuokrattujen tilojen vuokrasopimuksiin liittyen. Punavuoren kirjaston viimeisin sijainti oli...
Hei!
Suomen Sukututkimusseurasta vastattiin seuraavasti kysymykseesi:
Ainoat Spens -sukuiset joista on hyvin varhaista tietoa, ovat Suomeen 1600-luvun alussa tulleet Davd ja Albert Spens, joista jälkimmäinen mainitaan komppanian kapteenina Porin rykmentissä joskus 1610-luvulla. David puolestaan oli räätälinä Turussa.
Jo edesmennyt Heikk Impola kirjoitti heistä aikanaan:
Suomen Spenseniukset kuuluvat ikivanhaan skotlantilaiseen Spens-sukuun. Suomeen tuli 1600-luvun alussa kaksi suvun jäsentä, mahdollisesti veljekset: Peter Spens, josta on paljon turkulaisissa lähteissä, mainitaan ainakin kerran räätälinä, ja David Spens, komppanianpäällikkö jalkaväessä 1610- ja 1620-luvuilla. Jälkimmäinen oli todennäköisesti...
Kirja voisi olla Johan Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen vuodelta 2004. Kirjan vampyyri on nuorelta tytöltä näyttävä Eli, joka oli 200 vuotta aiemmin poika nimeltä Elias.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9394
https://en.wikipedia.org/wiki/Let_the_Right_One_In_(novel)
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Valitettavasti emme löytäneet tätä jenkkaa. Etsin kirjaston kokoelmista sekä kansallisdiskografiasta, Violasta ja Fono.fi:stä sekä myös Youtubesta, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
Eduskunnan täysistuntojen äänestykset löytyvät täysistuntojen pöytäkirjoista. Äänestyksiä voi myös hakea valtiopäiväasiat ja -asiakirjat -hakusivulta rajaamalla hakutulokset äänestyksiin. Tämä rajausmahdollisuus löytyy vasemman reunan valikosta.
Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx
Lisätietoa äänestyksistä ja niiden hakemisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat