Etsimäsi laulun sanat muistuttavat Mikko Alatalon laulamaa, Esko Koivumiehen sanoittamaa ja säveltämää "Taitaa tulla kesä" laulua (Aurinko paistaa ja vettä sattaa ..) Mutta jos muistat tekijäksi Jukka Salmisen, niin hänellä on laulu "Kesä, kesä, kesä", joka alkaa sanoilla "Varpaita laiturin reunalta uitan". Tämä laulu löytyy julkaisusta Jukka Salminen: "Lastenmaa : lauluja, osa 3" (sisältää nuotin ja C-kasetin, julkaistu v. 1997).Kyseistä julkaisua ei ole saatavilla meillä, joten en pysty tarkistamaan laulun sanoja, ja sitä, onko kyseessä etsimäsi laulu. Finnasta (Finna.fi) hakemalla selviää, että Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta on tilattavissa tämä "Lastenmaa : lauluja, osa 3". Lastenmaa...
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Elokuva on todennäköisesti Deepa Mehtan ohjaama Earth (1998). Tässä elokuvan juonikuvaus englanniksi: https://schoolworkhelper.net/deepa-mehtas-earth-summary-analysis/ Kolmiodraamat ja sekavat juonenkäänteet ovat tyypillisiä intialaisille elokuville. Tässä on joitain muita mahdollisia ehdotuksia:Deewana (1992)Baazigar (1993)Darr (1993)Raanjhanaa (2013)Lisää Bollywood.elokuvia, joissa on kolmiodraama:https://www.imdb.com/list/ls082446225/?sort=release_date%2Caschttps://www.news18.com/web-stories/entertainment/10-romantic-crime-bollywood-movies-of-the-90s-875737/
Löytyyhän näitä erityisesti asiakaspalveluun ja liiketoimintaan kohdistuvia ruotsin oppikirjoja. Helmet-kokoelmasta löysin esimerkiksi nämä kaksi.Mitt i prick : svenska i affärslivet | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Gå med vinst! : affärssvenska för högskolor | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Tietysti peruskielioppi ja hyvä sanastollinen pohja ovat oleellisia, kun aletaan kartuttamaan ammattikieltä ja harjoittelemaan tiettyjen tilanteiden hoitamista toisella kielellä.Voit myös itse etsiä Helmet-sivulta vastaavia teoksia käyttämällä hakusanoja "ruotsin kieli" ja jokin seuraavista; "liike-elämä", "liiketalous", "kauppa-ala".Kummastakin kirjasta löytyy myös kieliopin harjoituksia ja esimerkkejä asiakastilanteista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa.
Puolustusvoimien Youtube-tililtä löytyy videoita myös Suomen ilmavoimien kalustosta, henkilöstöstä ja historiasta.Myös Ylen Elävästä arkistosta ja Areenasta voi löytää haulla "ilmavoimat" videoita, kuten dokumentit Hornet uudisti ilmavoimat, Poikamme ilmassa ja Lentäjät Kirgiisiaroilla tai uutisfilmin vuoden 1963 lentonäytöksestä.
Alkuperäisen teoksen, Lohenkalastajia Langinkoskella, on maalannut suomalainen taidemaalari Gunnar Berndtson vuonna 1892.Lähteet:https://www.artrenewal.org/artworks/lohenkalastajia-langinkoskella/gunnar-berndtson/75516https://itoldya420.getarchive.net/amp/media/gunnar-berndtson-salmon-fishing-a-ii-785-finnish-national-gallery-c8be5ehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Berndtson
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang")....
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun on tullut sama kysymys aikaisemminkin. Tässä linkki vastaukseen: Mikä kirjojen ISBN-tunnusta vastaava teoksen identifoiva tunnus hankitaan julkiseen käyttöön tulevalle omakustanne musiikki cd:lle? Kun kyseessä ei ole kirja… | Kysy kirjastonhoitajaltaMusiikkituottajat-sivustolla kerrotaan tarkemmin ISRC-koodista:"ISRC-tallennekoodi on kansainvälinen äänitteiden ja musiikkivideoiden ”kappalekohtainen” tunnistenumero. Sen tarkoitus on helpottaa äänitteiden tunnistamista ja tekijänoikeuksiin perustuvien esityskäyttöjen korvauksien hallinnointia. Tuottaja voi hakea äänitteissä ja musiikkivideoissa käytettävän ISRC-koodin luomista varten tuottajatunnuksen Musiikkituottajilta...
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Kielitoimiston ohjepankin mukaan sukunimen etuliitte von (ja muut pienellä kirjoitettavat etuliitteet, kuten af ja de) kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, muuten pienellä. Lähteet ja lisätietoa etuliitteistä ja alkukirjaimista: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/etuliitteet-sukunimissa/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-virkkeen-alussa/
Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa...
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Vaasan kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 2 euroa. Lähettävä kirjasto voi periä kaukolainasta lisäksi oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella.
Kaukolainatilauksen voi tehdä tällä lomakkeella: Kauko- ja seutulainan tilauslomake. Voit myös tehdä tilauksen kaikissa kirjaston toimipisteissä.
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Voit toivoa kirjoja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan verkkokirjastomme kautta (vaasankirjasto.finna.fi)
Verkkokirjaston etusivulla näkyy ylhäällä erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Klikkaamalla Osallistu-vaihtoehtoa löydät Tee hankinta-ehdotus -kohdan. Klikkamalla sitä esille tulee lomake, jonka voit täyttää ja lähettää kirjastoon.
Voit myös käydä kirjastossa paikan päällä esittämässä hankintatoiveesi.
Näin tarkkaan toiveeseen sopivia romaaneja voi olla vaikea löytää, mutta niitä voi kokeilla etsiä Vaski-verkkokirjastosta erilaisten hakusanojen yhdistelmillä. Hakusanoilla maaginen realismi, paranormaalit ilmiöt, enkelit, lumi ja talvi voi löytää erilaisia kirjoja, jotka voivat ainakin osittain vastata toiveisiin. Esimerkiksi seuraavat teokset tulivat tällaisten hakujen kautta esiin:
Mark Helprin: Talvinen tarina
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Satu Grönroos: Lumen syli
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarru
Charles Dickens: Saiturin joulu
Jostein Gaarder: Enkelimysteerio
Eowyn Ivey: Lumilapsi
