Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Mors Kochanski on sanonut ”The more you know, the less you carry.”
Kochanski oli kanadalainen eränkävijä ja selviytymistaitojen opettaja. Sanonta viittaa siihen, että mitä paremmin tunnet ympäristösi ja osaat hyödyntää luonnon resursseja, sitä vähemmän tarvitsee kantaa mukanaan varusteita. Esimerkiksi voit eräretkellä kantaa mukanasi eväät, mutta jos osaat kalastaa tai kerätä syötäväksi kelpaavia marjoja tai sieniä, sinun ei tarvitse kantaa mukanasi niin paljon. Samoin, jos osaat rakentaa suojan lepoa varten, sinun ei tarvitse kantaa välttämättä mukanasi telttaa. Mitä paremmin siis tuntee ympäristönsä olosuhteineen eräretkeilleessään ja osaa hyödyntää erätaitojaan, sitä vähemmän tarvitsee kantaa erilaisia varusteita.
Kochanskin...
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston...
Rolf Engelsingin artikkeli Die Perioden der Lesergeschichte in der Neuzeit : das statistische Ausmass und die soziokulturelle Bedeutung der Lektüre sisältyy sarjajulkaisun Archiv für Geschichte des Buchwesens osaan 10 (ss. 945-1002). Julkaisu on tilattavissa lainaan Kuopion Varastokirjastosta:
https://finna.fi/Record/vaari.1414204
https://www.worldcat.org/
Kokonaislainaukseen sisältyy saadut kaukolainat, joita lainaus yhteensä -luvussa ei ole. Eli kokonaislainaus = lainaus yhteensä + saadut kaukolainat. Lukujen tulkintaan saa lisäapua yleisten kirjastojen tilastojen ohjeesta.
Täsmälleen kuvaustasi vastaavaa sarjaa ei valitettavasti löytynyt, vaikka useamman kollegan kanssa pohdittiin. Etsimme eri hakukoneilla ja eri kielillä, katsoimme ohjelma-arkistoista sekä selasimme IMDb:tä ja Wikipediaa.
Kaniteemaa kuitenkin on ainakin vanhoissa piirrosanimaatioissa Ruohometsän kansa (Watership Down) sekä Kaukametsän pakolaiset (Animals of the Farthing Wood). Molemmat sarjat kertovat eläimistä, jotka pakenevat ihmisen aiheuttamaa kaaosta. Yksittäistä valkoista kanihahmoa näissä ei varsinaisesti ole. Lisäksi vanhemmasta tuotannosta tulee mieleen vielä Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (Peter Rabbit), josta on myös uudempi animaatioelokuva vuodelta 2018.
Uudempia lastenohjelmia, joissa valkoisia kaneja...
Ragnhild Kåta (1873-1947) oli norjalainen, kuurosokeana syntynyt nainen. Hän oli ensimmäinen norjalainen, joka sai vammastaan huolimatta koulutuksen. Hänen kerrotaan inspiroineen myös Helen Kelleriä.
Kåtasta löytyy melko vähän tietoa suomeksi, lähinnä Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnhild_K%C3%A5ta.
Laajempi norjankielinen artikkeli: https://www.nrk.no/innlandet/xl/den-forste-dovblinde-som-laerte-a-snakk…
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran kaikki osat löytyvät kyllä Helmetistä. Kirja on merkittävin Sibeliuksen elämästä ja tuotannosta kirjoitettu kirja, joka sisältää paljon myös hänen tunne-elämäänsä liittyvää tietoa.
Tässä Helmet-linkit kaikkiin elämäkerran osiin:
1.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542796?lang=fin
2.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542795?lang=fin
3.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542794?lang=fin
4.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542793?lang=fin
5.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542797?lang=fin
Discogs-äänilevytietokannasta selviää, että kappale (ja koko levy Chronologic) olisi bändin itsensä tuottama:
https://www.discogs.com/Caravan-Palace-Chronologic/master/1598010
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Maksuttomuus koskee niitä, jotka aloittavat opintonsa syksyllä,
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuus-laajenee-elokuussa-2021-edellytyks…
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuuden-laajentaminen-edennyt-ehdotuksii…
Vantaan asukaslehti 1/2021, s. 30.
Alja Rahmanova kirjoitti teoksensa Uusien ihmisten tehdas maanpaossa Itävallassa venäjäksi, josta hänen itävaltalainen miehensä käänsi sen saksaksi. Kirjan ensimmäinen ja ainoa suomennos on tuo Juho Tervosen suomennos vuodelta 1936.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandra_Rahmanova
Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone
Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa.
Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa...
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta...
