Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä...
Valitettavasti meidän vastaajiemme joukosta ei löytynyt henkilöä, joka oisi osannut kertoa, mitä välineet ovat. Suomesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka, joka vastaa kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa. Nämä kuvat kannattaisi lähettää sinne. Kysy museolta Sarka, https://kysymuseolta.fi/sarka/
Vappu Kannaksen kustantamolta kannattaa kysyä, voidaanko sieltä välittää kirjailijalle palautteesi. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/
Professori Henrik Meinanderin esiintyi Siuntion kirjastossa. Esitys striimattiin Siuntion kirjaston Facebook-sivuilla, ja se on edelleen nähtävillä siellä.
https://www.facebook.com/siuntionkirjasto/videos/756202711620474/
Mahdollisesti siksi, että tällaista kirurgisten maskien uudelleenkäyttötarvetta ei varmaankaan ole aikaisemmin ollut, ainakaan näin yleisesti. VTT:n tiedotteesta saa sen käsityksen, että ennen koronapandemiaa ei Euroopassakaan ollut tällaista tutkittu, koska tutkimuksen on tilannut Euroopan unionin tautien ehkäisyyn keskittyvä ECDC,
VTT:n tiedote, https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-selvitti-ovatko-k…
ECDC, https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/options-decontamination…
Lisätietoa maskitutkimuksista voisi ehkä saada VTT:stä, https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot. Verkosta englannin kielellä löytyy lähinnä materiaalia pandemian ajalta, pohdintoja ja erilaisia...
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult….
Hei!
Katsoin kirjaston omasta tietokannasta sekä hain myös muista Suomen kirjastoista. Ainoastaan CD-levy löytyy sekä meiltä että muualta.
T: Petri Kipinä/Turun Musiikkikirjasto
Kysymys on varsin laaja. Sen selvittäminen vaatii syventymistä ja asiantuntemusta. Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä neuvoa, miten edetä. Eduskunnan kirjaston yhteystiedot, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default….
Eduskunnan kirjaston tietopaketit ulkomaisesta oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko…
kansainvälisestä oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j…
N-Lex on kansallisten säädöstietokantojen portaali, siellä voi tehdä haun useampaan tietokantaan yhtäaikaisesti, https://webgate.ec.europa.eu/multisite/n-lex-migration/index_fi
sieltä löytyy myös tietoa Euroopan ulkopuolisten maiden säädöksistä,...
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Uuden kirjastokortin rikkoutuneen tilalle saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3,00 € (aikuiset).
Helmet-kirjastoissa on joitakin Danielle Steelen kirjoja myös äänikirjoina cd-levyillä. Vain yksi niistä, Uusi aamu, on suomenkielinen, muut englanninkielisiä. Tässä linkki Helmetin tietoihin äänikirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28steel%20danielle%29…
Kirjastoista muualta Suomesta löytyy myös joitakin muita Steelen kirjoja suomenkielisinä äänikirjoina. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä muutama kirja, joista saattaisi olla apua:
Paavo Nurmi : elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327159?lang=fin
Paavo Nurmi : Flying Finn - koko elämä aikaan 60.00
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2311259?lang=fin
Paavo Nurmi, juoksijain kuningas
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1468597?lang=fin
Mies josta tehtiin patsas : Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2299714?lang=fin
Urheilumuseossa voisi tästä olla tietoa, yhteystiedot https://www.urheilumuseo.fi/yhteystiedot/
Hän/se-sanalla on kolme vastinetta (er/sie/es). Pronomini valitaan sen perusteella, minkä sukuiseen sanaan viitataan:
-der-sukuiseen sanaan tai miespuoliseen henkilöön, valitse er,
-die-sukuiseen sanaan tai naispuoliseen henkilöön, valitse sie.
-das-sukuiseen sanaan, valitse es (joskus ”es” voi viitata ihmiseenkin, koska esim. Mädchen (tyttö) on das-sukuinen).
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Hei!
Osoitepalvelut Fonecta ja Digi- ja väestötietovirasto.
https://www.fonecta.fi/henkilohaku-ja-puhelinnumerot
https://dvv.fi/fi/osoitepalvelu
Myös sosiaalista mediaa voi yrittää: www.facebook.com tai www.koulukaverit.com tai www.linkedin.com
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
