Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Wikipedian mukaan Lasse Virén saavutti ratajuoksuissa 12 henkilökohtaista yleisen sarjan SM-mitalia joista viisi kultamitalia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Vir%C3%A9n
Tilastopajan verkkosivuilla voi tutkia yleisurheilun SM-kisojen eli Kalevan kisojen tuloksia Virénin aktiivivuosilta tarkemmin.
https://www.tilastopaja.eu/fi/db/kilpailutlist.php
I made a Google picture search and the pipes look a lot like some kind of water pipes. If you are more interested in finding what the pipes are, I recommend to contact the city of Helsinki. Ala-Tikkurila is part of Helsinki. https://www.hel.fi/en
Tenniksen pistejärjestelmän keksijä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että järjestelmä on peräisin lajin alkuajoilta, 1100-1200-luvulta.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/sports/tennis
MTV-teatteri, sittemmin MTV Draama Oy, oli toiminnassa 1965-2000. Vuonna 2000 se myytiin tuotantoyhtiö Jarowskijlle, mikä on voinut vaikuttaa sarjojen esitysoikeuksiin. Asiasta voisi kysyä myös yhtiöiltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta: https://jarowskij.fi/yhteys/, https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot.
Lähteet:
MTV:n uutiset: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-oy-myy-draamatuotantonsa/179228…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/MTV-teatteri
Viisas raha (https://viisasraha.fi/) on Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenlehti. Lehteä ei valitettavasti tule Espoon kaupunginkirjastoon - kuten ei monien muidenkaan yhdistysten jäsenlehtiä - eikä lehti ole luettavissa myöskään kirjaston e-lehtipalvelujen kautta. Lehden mediatietojen mukaan lehti pitäisi olla luettavissa korkeakoulujen kirjastoissa myös pääkaupunkiseudulla.
Hankintaehdotuksia ja myös lehtitilausehdotuksia voi tehdä Helmet-kirjaston hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan injektioruisku. Todennäköisesti 1800-luvulta. Hintaa emme voi kuvan perusteella arvioida. Todennäköisesti korkeintaan joitain kymppejä. Tarkemman arvion saat esimerkiksi antiikkiliikkeestä.
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti.
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ajantasaista listausta ministeriöiden julkaisemista maksuttomista aikakauslehdistä ei löytynyt. Ulkoministeriö julkaisee myös maksutonta Kauppapolitiikka-lehteä, mutta sen artikkelit ovat enimmäkseen suomeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisesta aikakauskirjasta löytyy englanninkielisiä tiivistelmiä julkaisun sisältämistä artikkeleista.
Etusivu - Kauppapolitiikka
Työpoliittinen aikakauskirja - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Evika Siliņan nimityksen myötä tultiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa on samanaikaisesti pääministerinä nainen.
Kaksi naispääministeriä Baltiassa oli ensimmäisen kerran Kaja Kallaksen noustua Viron johtoon tammikuussa 2021. Kallas on ensimmäinen naispuolinen pääministeri Virossa. Latvian Evika Siliņalla (15.9.2023–) ja Liettuan Ingrida Šimonytėlla (11.12.2020–) on kummallakin yksi naisedeltäjä: Kazimira Prunskienė Liettuassa (17.3.1990–10.1.1991) ja Laimdota Straujuma Latviassa (22.1.2014–11.2.2016).
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Pesidentin kanslian sivuilla kerrotaan kutsutuista, aveceista ja saattajista näin:Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortin Linkki sivulleIlmoitettu kutsuvierasluku saattaa siis hyvinkin olla koko kutsuttu henkilömäärä.Siihen on varmaankin laskettu mukaan saattaja jokaiselle veteraanille ja lotalle. Hehän ovat jo hyvin iäkkäitä.Valitettavasti poisjääneistä kutsutuista ei ole saatavilla tietoa.
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-...
