"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun on tullut sama kysymys aikaisemminkin. Tässä linkki vastaukseen: Mikä kirjojen ISBN-tunnusta vastaava teoksen identifoiva tunnus hankitaan julkiseen käyttöön tulevalle omakustanne musiikki cd:lle? Kun kyseessä ei ole kirja… | Kysy kirjastonhoitajaltaMusiikkituottajat-sivustolla kerrotaan tarkemmin ISRC-koodista:"ISRC-tallennekoodi on kansainvälinen äänitteiden ja musiikkivideoiden ”kappalekohtainen” tunnistenumero. Sen tarkoitus on helpottaa äänitteiden tunnistamista ja tekijänoikeuksiin perustuvien esityskäyttöjen korvauksien hallinnointia. Tuottaja voi hakea äänitteissä ja musiikkivideoissa käytettävän ISRC-koodin luomista varten tuottajatunnuksen Musiikkituottajilta...
Sunnuntain 9.3. Uutisvisassa kysyttiin, kuka oli kirjoittanut runon nimeltä Ontot miehet (The hollow men). Vastaus oli T. S. Eliot. Runo löytyy Eliotin teoksesta Kootut runot.
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
Sinulla on tosiaan palvelu päällä ja meillä ei tähän ole tullut muutoksia. Todennäköisesti jonkun päivityksen yhteydessä sähköpostipalvelusi ohjaa kirjastosta tulevat viestit roskapostikansioon. Ohessa linkki, jonka takaa löytyy ohjeita asian tarkistamiseen
https://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjasto…
Tämä Egon Zandelinin säveltäjämä ja sanoittama laulu Kaipaan kaupunkihin taivaan on julkaistu vuonna 1983 kokoelmassa Nuori laulu : Hengellisiä lauluja nuorisolle 2 (Suomen Adventtikirkon musiikkitoimikunta).
Valitettavasti tämä kokoelma näyttää puuttuvan suomalaisten yleisten kirjastojen kokoelmista. Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä se on, mutta sitä ei voi lainata, vaan nuottia täytyy tulla tutkimaan paikan päälle.
Heikki Poroila
Möllerin laulutekstissä on aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin yleisestä elämänrytmin rauhoittamisesta uskonnolliseen etsintään asti. Sateisen maan kuningas voisi olla tämän muutoksen vertauskuva. Lyriikan viesti perustuu kuitenkin ensisijaisesti lukijan tai kuulijan omaan tulkintaan, siihen minkä merkityksen hän sille antaa. Laulutekstin tekijä ei useinkaan halua rajata yleisönsä mielikuvitusta tarjoamalla valmista selitystä. Lukupiirit ovat hyvä paikka pohtia tällaisia kysymyksiä.
Samasta asiasta on kysytty Kysy.fi -palvelussa Eduskunnan kirjaston kautta saatu vastaus löytyy alla olevasta linkistä. Kiteytetysti voidaan kuitenkin sanoa, että "käytännössä uusi ministeri ei aina nouse eronneen tilalle samana päivänä, mutta uuden nimittäminen pyritään hoitamaan varmasti mahdollisimman nopeasti."
http://www.kysy.fi/kysymys/alkamispaiva-ja-paattymispaiva
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Voit käyttää hakusanoja ääninäytteleminen, jälkiäänitys tai yhdistelmää näytteleminen ja äänenkäyttö.
Keski-kirjastojen kokoelmissa toiveisiisi sopivia kirjoja on ikävä kyllä kovin vähän. Kannattaa tehdä haku suoraan Frank-monihakuun osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Laajimman tuloksen saat, kun valitset sivun oikeasta yläreunasta vaihtoehdon "Kaikki kirjastot".
Myös yhteistietokanta Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_…) on hyvä tiedonlähde tähän tiedontarpeeseen.
Sinulla on kaksi varausta eikä niistä kumpikaan ole lukittu. Molemmat ovat juuri tänään lähteneet matkalle Suurpellon kirjastoon noudettaviksesi.
Kirjaston henkilökunta ei pysty lukitsemaan asiakkaan varauksia eikä poistamaan lukituksia. Sen voi tehdä vain asiakas itse.
Mikäli tarkoitetaan hallinnon kuluja budjetissa, niitä voidaan vertailla palveluissa The EU budget at a glance -palvelussa https://www.europarl.europa.eu/external/html/budgetataglance/default_en… EU-spending by country ja https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget/spending/country_en Näiden mukaan Suomen kulut ovat suuremmat kuin Kreikan.
Mikäli tarkoitetaan työtekijöiden määrä julkisen hallinnon palveluksessa tietoa löytyy EU:n julkaisusta Talouspolitiikan EU-ohjausjakso - tietokooste Julkishallinnon laatu s. 3, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/european-semeste… sekä OECD:n julkaisusta s. 90-91 Government at a Glance 2017 https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/gov_glance-2017-en.pdf?expires...
Kyseessä on Fia-Stina Sandlundin elokuva She's wild again tonight (2015). Elokuva on esitetty Yle Teemalla 17.6.2018 ja 1.7.2019.
Alla olevista linkeistä voi lukea lisää elokuvasta.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1607344
https://areena.yle.fi/1-2252467
https://www.imdb.com/title/tt5137556/
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Ragnhild Kåta (1873-1947) oli norjalainen, kuurosokeana syntynyt nainen. Hän oli ensimmäinen norjalainen, joka sai vammastaan huolimatta koulutuksen. Hänen kerrotaan inspiroineen myös Helen Kelleriä.
Kåtasta löytyy melko vähän tietoa suomeksi, lähinnä Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnhild_K%C3%A5ta.
Laajempi norjankielinen artikkeli: https://www.nrk.no/innlandet/xl/den-forste-dovblinde-som-laerte-a-snakk…
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
