Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ".
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä.
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
Olen itse nauttinut viime aikoina muun muassa seuraavista kirjoista, ja väkivalta ja seksi eivät ole niissä näkyvissä rooleissa.Jane Austin - Ylpeys ja ennakkoluuloChris Stewart - Andalusialaiset sitruunatLouisa May Alcott - Pikku naisiaGail Honeyman - Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Faaraoiden kädet on ilmeisesti yleisimmin laitettu ristiin rinnalle. Muumioitaessa kädet on voitu laittaa myös suorana vartalon sivuille tai etupuolelle. Käsien asento on kuitenkin vaihdellut aikakausien, muumioidun henkilön sukupuolen ja yhteiskunnallisen aseman mukaan.Lähteet ja lisätietoa10 Facts About Ancient Egyptian Mummies You Didn’t Know (2018): https://listverse.com/2018/08/15/10-facts-about-ancient-egyptian-mummies-you-didnt-know/Gray: Notes concerning the Position of Arms and Hands of Mummies with a View to Possible Dating of the Specimen (1972): https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/030751337205800117?journalCode=egaaBritannica: That’s a Wrap: Methods of Mummification https://www.britannica.com/story/thats-a-wrap-...
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
H. Eklundia ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista. Siellä ovat vain Annu, Jari ja Gustaf Eklund. Linkki matrikkeliinMyöskään Wikipedia ei löytänyt H. Eklundia. Linkki WikipediaanTaulujen taiteilijoista kannattaa varmaan kysellä esim. suuremmista huutokaupoista esim. Linkki Bukowskis. Niistä monilla on ilmainen arviointipalvelu.
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Arabian valmistamia esineitä osoitteessa Finna.fi Arabian tuotanto. Sivustolla voit etsiä tietoa esineistä koristelun tai leiman avulla. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Kuvauksesi mukaiset kehtolaulut löytyvät äänitteeltä "Sydänyön lauluja", joka on julkaistu lp-levynä vuonna 1980 (Lintu LINTULP180) ja cd-levynä vuonna 2008 (Lintu LINTUCD2008-1). Lp-levyn julkaisija on Lintu ja cd-levyn Esko Rahikainen, ei siis Love Records. Äänitteellä on eri esittäjiä."Kehtolaulu" alkaa: "Heijaa heijaa veikkaa nukkumaan". Sen on säveltänyt Pekka Ristola ja sanat ovat Larin-Kyöstin. Sen esittävät Pekka Ristola, Liisa Eskola ja Antero Hannula."Lapsentytön laulu" alkaa: "Aa lullaa Aatu saunan parvesta saatu". Sen on kansansävelmästä muokannut Esko Rahikainen ja sanoittanut Matti M. Ilkka. Laulun esittää Liisa Eskola.Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1990 löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Osat 2 ja 3 eli yritysten tiedot ja keltaiset sivut löytyvät myös Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Lainaan puhelinluetteloa ei saa mistään, vaan se on ainoastaan lukusalissa tarkasteltavissa.Linkit Finna.fiHelsingin seudun puhelinluettelo, osa 2 https://finna.fi/Record/helmet.2151880?sid=4839952444Helsingin seudun puhelinluettelo, osa 3 https://finna.fi/Record/helmet.2151881?sid=4839952444Helsingin seudun puhelinluettelo 1990 https://finna.fi/Record/fonte.167888907249300_170608902150917?sid=48399…
"Niin oli silloin - toista on nyt" lauletaan Eino Sipposen säveltämän tangon "Niin oli silloin" kertosäkeessä. Laulu alkaa: "Vehmaana vihannoi rannalla pensaat". Sanoittajaksi on joissakin lähteissä merkitty Otto Sipponen (tai Otto F. Sipponen), joissakin Eino Sipponen. Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Mikko Järvinen ja Topi ja Toivottomat.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Henkilön nimen ääntämiseen vaikuttavat monet asiat, etenkin hänen oma äidinkielensä ja yhteisön kielimuoto. Kysymyksesi sukunimi Absboell ei vaikuta tuottavan tiedonhaun tuloksia. Tarkoititkohan mahdollisesti hollanninkielistä sukunimeä Abspoel? Se äännetään hollanniksi /'abs.pul/ ja tarkoittanee suunnilleen "apotin lampi/allas". Toki hollanninkielisen sukunimen omaava henkilö voi olla muunkin kielen puhuja, kuten vaikka Yhdysvaltoihin muuttaneiden jälkeläinen, joka ääntäisi nimensä englantilaisittain. Lähde: Wat is de betekenis van Abspoel (hollanniksi).
Kirjasampo.fi -sivuston Sivupiiri-osiosta löytyy lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöjä. Sieltä löytyy mm. erilaisia kirjahyllyjä, joihin on listattu vinkkejä esimerkiksi luokka-asteittain tai aihealueittain. Kannattaa tutustua myös oman kirjaston verkkokirjaston Vinkit-välilehteen, jos sieltä löytyisi kiinnostavia kirjoja.Itse vinkkaisin tässä kohtaa Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluu kirjat Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Kirjat ovat jännittäviä ja liikkuvat hieman maagisuuden rajoilla, mutta eivät ole fantasiaa. Tuula Kallioniemeltä vinkkaan ohuita mutta sitäkin jännittävämpiä kirjoja Pako ja Villi Viikko. Myös Salla Simukka, Eva Frantz ja Mikko With saavat suositukseni. Jorn Lier Horstin CLUE-...
Suomen kielen sanojen alkuperää voi tutkia Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy myös verkosta, Suomen etymologinen sanakirja.Artikkeleita lainasanakerrostumista yleensä löytää tietoa Finna.fi:stä, (Aihe:lainasanat AND Kaikki osumat:kerrostumat) | Hakutulokset | Finna.fi.Venäjän kielen vaikutuksesta suomen kieleen, (Aihe:lainasanat AND Aihe:"venäjän kieli" AND Aihe:"suomen kieli") | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kielen kielihistoria, (Aihe:"suomen kieli" AND Aihe:kielihistoria) | Hakutulokset | Finna.fiKalojen nimistä löytyy myös joitankin artikkeleita, (Kaikki osumat:kalojen nimet AND Kaikki osumat:etymologia) | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kalakirjasto on erikoistunut nimenomaan kalakirjoihin. Sieltä voisi saada lisävinkkejä...
