Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti.
Puukkojunkkareita on tutkittu ainakin historian, kriminologian, sosiologian ja jopa nuorisopsykiatrian kannalta, mutta kamppailulajiulottuvuutta en onnistunut löytämään.
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ajantasaista listausta ministeriöiden julkaisemista maksuttomista aikakauslehdistä ei löytynyt. Ulkoministeriö julkaisee myös maksutonta Kauppapolitiikka-lehteä, mutta sen artikkelit ovat enimmäkseen suomeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisesta aikakauskirjasta löytyy englanninkielisiä tiivistelmiä julkaisun sisältämistä artikkeleista.
Etusivu - Kauppapolitiikka
Työpoliittinen aikakauskirja - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Pesidentin kanslian sivuilla kerrotaan kutsutuista, aveceista ja saattajista näin:Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortin Linkki sivulleIlmoitettu kutsuvierasluku saattaa siis hyvinkin olla koko kutsuttu henkilömäärä.Siihen on varmaankin laskettu mukaan saattaja jokaiselle veteraanille ja lotalle. Hehän ovat jo hyvin iäkkäitä.Valitettavasti poisjääneistä kutsutuista ei ole saatavilla tietoa.
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Hei, nimi Ignate on feminiininen johdannainen nimestä Ignatius. Ignatius taas on johdannainen Ignatios Antiokialaisesta, joka oli Antikian piispa n. 100 jaa.
Lähteet:
Nordic Names:
Ignate - Nordic Names
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen | Suomen ortodoksinen kirkko
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Näin alkaa Saara Heinon runo Äitienpäivätervehdys.
Tämä kahdeksansäkeinen runo on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Alakoululaiset esiintyvät (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta (toim. Tuula Korolainen, s 324).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
Uusi e-kirjasto on nimeltään e-kirjasto. Sillä pitäisi löytyä myös app, androidille se saatiin julkaistua viime viikon lopulla. Kuntien yhteistä e-kirjastoa hallinnoi ja kehittää Kansalliskirjasto, joten tietoja sen toiminnasta ja käytännön ohjeita saa sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Kansalliskirjaston sivulta löytyvät linkit appien lataamiseen, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-omi… .Ellibs toimii tietysti edelleen heidän maksaville asiakkailleen, mutta kirjastojen asiakkuus riippuu kirjastosta. Hyvinkään kirjasto ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan vastaamaan asiakkailleen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tarkempaa tietoa on kysyttävä...
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Hei,Kyseessä lienee nämä kirjat. Grönlantiin sijoittuvaa humoristista krijallisuutta ei ole kovin paljon. Silmäilin yhtä osaa, joka oli hyllyssä ja juuri tuon tyyppisiä tarinoita kirjoissa on.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 1, Hupaisa juttu koristaa kasvot. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1973.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 2, Meidän herramme ketunloukku. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1974.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta 3, Ensitapauksen juhla. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1975.
