Tarina kirjekyyhkystä voisi olla Ernest Thompson Setonin ”Arnaux, kirjekyyhkyn tarina” teoksesta Eläinten sankareita.
Arnaux-niminen kyyhkynen osallistuu erilaisiin kirjekyyhkyjen koulutuksiin ja kilpailuihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen kyyhky joutuu haukkojen saaliiksi ja haukkojen pesästä löytyy myöhemmin sen hopearengas.
Lampaan ja kissapedon välisestä ystävyydestä kertovaa kirjaa emme valitettavasti löytäneet.
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Suomen kansa auttaa katastrofeissa kärsineitä ihmisiä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta, kuten esim. Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa turvaamalla ruoka-apua. Konflikteissa ja levottomuuksissa apu kohdistuu siviiliväestön suojeluun.
Kansalaisten antama apu voi olla osallistumista järjestöjen rahakeräyksiin. Ihmiset ovat lahjoittaneet myös paljon vaatteita, lasten leluja, vaippoja, taloustarvikkeita, ensiaputarvikkeita, huopia jne. Järjestöjen kautta on mahdollista lähteä vapaaehtoistyöntekijänä myös kriisikohteeseen auttamaan.
Yksittäisinä kansalaisina tai ryhminä avun vieminen perille saattaa olla hyvin hankalaa ja useissa tapauksissa...
Solunetistä löytyy tietoa hikirauhasista, https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/. Sen mukaan ne sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaisessa kudoksessa ja avautuvat laskutiehyeellä verinahan ja orvaskeden lävitse ihon pintaan tai karvatuppiin.
Kiitos kysymyksestäsi. Koska se käsitteli Helsingin kirjastoverkon tulevaisuutta, kysyin asiaa Helsingin kirjastopalveluiden johtajalta Katri Vänttiseltä. Hän vastasi näin:
Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkossa on tavoitteena, että kirjastot sijaitsevat mahdollisimman lähellä asukkaita ja että jokainen pääsisi kirjastoon 15 minuutissa julkisella liikenteellä tai kävellen. Kaupungin kirjastoverkko on kehittynyt yli 160 vuoden aikana, ja kattaa kaupunginosat kohtalaisen tasapainoisesti. Kantakaupungin kirjastoverkko on kaikkein tihein.
Kaupungin vastuulliseen toimintaan kuuluu tarkka harkinta omien kiinteistöjen ylläpitoon tai ulkopuolelta vuokrattujen tilojen vuokrasopimuksiin liittyen. Punavuoren kirjaston viimeisin sijainti oli...
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä...
Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu,...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
Etsimäsi kirja voisi olla Frances Mayesin Vaellusvuosi (A year in the world : journeys of a passionate traveller, suom. Tuula Saarikoski, 2006).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.470261
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen.
Tuula Kallioniemen Mä, Liimatainen ja muut -kirjan takakansiteksti kuvaa Tuomaksen jengiä näin: "Porukkaa kutsuttiin Tuomaksen jengiksi ja se tuntui Tuomaksesta hyvältä, vaikkei hänen jenginsä mikään kunnon jengi ollutkaan. Kokoonnuttiin vain yhteen – Tuomas ja hänen paras kaverinsa Masa, Kettunen ja tytöt: Marke, Teija ja Liimatainen." Tuomaksen sukunimi on Pikkarainen, Masa on Kivelä, ja Liimataisen etunimi on Kirsi; Kettuselle, Markelle ja Teijalle en pikaisella selailulla täydellisempiä nimiä löytänyt.
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei muistanut kyseistä lastenkirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
