Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Googlen kuvahaun ja kasviaiheisten sivustojen tarkastelemisen perusteella kyseessä voisi piirteidensä perusteella olla joko Peperomia pareskiifolia tai Peperomia pseudoalpina. Joka tapauksessa se vaikuttaa kuuluvan monimuotoiseen Peperomia-sukuun. Suomessa näitä kasveja kutsutaan muorinkukiksi.
Lähetetyn kuvan perusteella tuon kasvin pistokas näyttää melko nuorelta, joten täydellä varmuudella en uskalla väittää nimeä oikeaksi. Lehdet kasvavat paksuutta ja koostumus ja osin väri saattavat vaihtua. On mahdollista, että täysi-ikäisenä kasvi on eri näköinen.
Tällä hetkellä oman kirjastoni hyllystä ei valitettavasti löytynyt teoksia, joista voisin vahvistaa kasvin nimen. Jos käyt lähikirjastossasi, voit...
Kaivattu kirja lienee Kari Levolan Unisieppari. Hämähäkkiuni tosin menee hieman toisin kuin kysymyksessä muistellaan: " -- minä roikuin hämähäkkinä katonrajassa seittieni varassa. -- Kirkas valo häikäisi, minä lähdin kiipeämään ylemmäs, ihan katonrajan hämärään. Silloin näin ylimmäisellä ikkunalaudalla ihan pieniä hämähäkkejä. Ne nukkuivat vieretysten. Mutta niillä oli minun kasvoni. Olivatko ne minun poikasiani?" Synnytyksessä kuolleesta kaksosveljestään Aleksi saa kuulla kerrottuaan äidilleen unesta, jossa "Isossa huoneessa (meillä?) on paljon lapsia, poikia, kaikki samannäköisiä. Minun?! Ihan niin kuin minä pienenä. -- "Unisieppari | Kirjasampo
Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%…
Suomen urheiluliitto (SUL) on merkittävin urheilun Suomen ennätyksiä valvova taho. SUL ei pidä kirjaa maastojuoksun Suomen ennätyksistä, ja syynä tälle lienee se, että kyseisessä lajissa yhtä pitkät radat voivat kuitenkin olla enemmän tai vähemmän vaativia johtuen maaston epätasaisesta luonteesta; tämän vuoksi maastojuoksussa on mielekkäämpää vertailla juoksijoiden suorituksia jollain nimenomaisella radalla.Lista SUL:in hyväksymistä Suomen ennätyksistä: https://www.tilastopaja.eu/fi/db/rec.php
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot Kirjasampoon tulevat Kirjastopalvelun kautta. Kirjastopalvelu on yritys, joka välittää aineistoa ja luettelointitietoja kirjastoille. Voit ilmoittaa kirjasi tiedot Kirjastopalveluun sähköisellä tuotetietolomakkeella tai sähköpostilla tuotetiedot(at)kirjastopalvelu.fi. Kirjastopalveluun ilmoitetut kirjat ovat myös kirjastojen ostettavissa. Täydennyksiä Kirjasammon tietoihin voi lähettää myös Kirjasammon ilmoituslomakkeen tai palautelomakkeen kautta. Voit lähettää myös suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi. Kaikki kirjastot eivät hanki aineistoa Kirjastopalvelun kautta. Jotta kaikkien kirjastojen on mahdollista hankkia teostasi,...
Kyseessä lienee Marko Hautalan teos Itsevalaisevat (2008). Alla olevasta linkistä voit lukea lisää teoksesta ja näet sen saatavuuden Helmet-kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1867899?sid=4845344524
Kyseessä on ilmeisesti teos Carol Dahlbacka & Taina Halonen: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki 2003-2004 (Botnia-Foto 2004). Sitä löytyy lainattavana Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Paltamon kirjastosta. Kotiseutumme värikuvina -sarjassa löytyy vain Kajaania käsittelevä teos, jonka julkaisija on Aero-Kuva (2010). Sitä ei ole saatavilla lainaan.LinkitFinna.fi: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki https://finna.fi/Record/kainet.345660?sid=4860525727Finna.fi: Kotiseutumme värikuvina: Kajaani https://finna.fi/Record/kainet.345663?sid=4860530692
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Puutarhan virallinen nimi koko 1800-luvun perustamisestaan saakka oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta tuli virallisesti Helsingin yliopisto vasta vuonna 1919.Lähteet ja kirjallisuutta: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha 1833–1933 Juha Lemström, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston...
Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Kyseessä saattaisi olla kangaskimalais- tai mantukimalaiskuningatar, joilla on mittaa lähes 20 mm – mantukimalaisella vähän kangaskimalaista enemmän. On kuitenkin huomattava, että mantukimalaisryhmään kuuluvia mantu-, iso- ja kangaskimalaista on ulkoisin tuntomerkein usemmiten lähes mahdotonta erottaa.Lähde: Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs, Suomen kimalaiset
