Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Kirjastokortilla voit käyttää vain sen kirjaston palveluja, jossa kortti on sinulle tehty.
Mikäli Helmet-korttisi on vielä voimassa voit uusia unohtuneen PIN-koodin Helmet.fi:n kirjautumissivulla, edellyttäen, että asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
Jos sinulla ei ole voimassa olevaa Helmet-korttia, voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Mene Helmet-hakuun https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse Tarkennettu haku. Kirjoita hakusanakenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Kokoelma-pudotusvalikosta Kaunokirjat. Valitse Kieli-pudotusvalikosta englanti. Napsauta painiketta Hae. Avautuvan tuloslistan ylälaidassa näkyy teksti "Järjestys". Tästä kohdasta voit järjestää tuloksen relevanssin, vuoden, teoksen nimen tai tekijän mukaan.
Suosittelen tutustumista Helmet-ohjeiden ( https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) kohtaan Hakuohjeita.
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Elokuvan keskeinen kohtaus haluttiin kuvata mahdollisimman dramaattisesti. Ohjaaja Ron Howard toteutti sen viemällä kameran avaruusaluksen sisään, ja katsoja pääsi seuraamaan räjähdyksen etenemistä huoltomoduulin happisäiliöistä eteenpäin.
Mitään tarkkaa kuvausta kohtauksen toteutuksesta emme löytäneet. Elokuvan DVD-version kommenttiraidassa saattaa olla tästä lisätietoa.
Elokuva on lainattavissa DVD-muodossa Tampereen alueen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Tässä lisätietoa englanniksi:
http://www.cinemablography.org/blog/behind-the-scenes-ron-howards-apoll…
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/
Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
Asiaa kannattaa kysyä Urheilumuseolta ja Suomen Jääkiekkoliitolta.
https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
http://www.finhockey.fi/index.php/info/yhteystiedot
Tikru tulee Puolen hehtaarin metsään Nalle Puhin luo keskellä yötä A. A. Milnen kirjassa Nalle Puh rakentaa talon. Toinen luku on nimetty näin: "Toinen luku Jossa Tikru tulee Metsään ja syö aamiaista". Kirjassa A.A. Milne: Nalle Puh: kootut kertomukset ja runot, 2. p., WSOY 1999 luku alkaa sivulta 140.
Goodreads sivuston mukaan kyse on Erich Frommen lausahduksesta.
Erich Frommen kirja The Art of Loving on suomennettu nimellä Rakkauden vaikea taito.
Sitaatin suomennos löytyy varmasti kirjasta. Helmet
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan...
Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Isodor F. Stonen Trial of Sokrates ei valitettavasti ole suomennettu. Ruotsiksi teos löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta ( saatavuustiedot voitte tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080/session94FA94E05E0A66BE84CB0B14B67C3948/ ). Mikäli olette kiinnostunut englanninkielisestä versiosta, kääntykää Vaasan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen.
