Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua.
Muistelmia ja päiväkirjoja:
Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014.
Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.
Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.
Sotalasten muistelmia:
Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005....
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Tällä hetkellä torjutaan ainakin 17. huhtikuuta havaittua Joutsenon Kemiran lipeätehtaan öljypäästöä Saimaalla.
Jäät hidastavat öljyvuodon siivoamista – lipeätehtaalta pääsi Saimaaseen 2 000 litraa öljyä | Yle Uutiset
Jää petti pelastajien alta – öljypäästön puhdistustyöt jatkuvat Saimaalla | Yle Uutiset
Veneily Kolarinlahden alueella toistaiseksi kielletty – pohjoistuuli vaikeutti öljypäästön puhdistustöitä Saimaalla (yle.fi)
WWF avuksi Joutsenon Kemiran tehtaan öljypäästön torjuntaan | Yle Uutiset
Ympäristöjärjestön vapaaehtoiset saapuivat Saimaalle puhdistamaan öljyvuotoa | Yle Uutiset
Victor Hugon vuonna 1942 postuumisti julkaistua "Océan. Tas de pierres" ei ole suomennettu. Teoksia ei ole suomennettu myöskään erillisinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Julkista listausta lastensuojelulaitoksista ei ole saatavilla. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit.
Lastensuojelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P57
Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, hyvinvointialueet ja yksityiset yhteisöt.
Koulukodeista tiedot löytyvät täältä: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-muodot/lastensuojelulaitokset/koulukoti
Lähteitä, joista lastensuojelulaitoksia voi lähteä kartoittamaan, ovat Aluehallintovirastot, Valvira, THL ja Hyvil (hyvinvointialueyhtiö). Aluehallintovirastot...
Parikin lähdettä pitää ensimmäisenä nykytaidetta esittelevänä museona Hugh Lane Gallery -nimistä taidemuseota (Dublin City Gallery The Hugh Lane). Se avattiin Dublinissa Irlannissa vuonna 1908.
https://lithub.com/heres-the-worlds-first-public-gallery-of-modern-art/
https://en.wikipedia.org/wiki/Hugh_Lane_Gallery
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä...
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee...
Keski-kirjastoilta löytyy esim. 5-osainen Stories from Duckburg -sarjakuva. Näissä englanninkielisissä Aku Ankan taskukirjoissa on jokaisella sivulla sanastoa suomeksi käännettynä.
Yksi vaihtoehto voisi olla Tiina Eskolan Scandal at the talent show (Sanoma Pro, 2012), joka sisältää kaksi englanninkielistä salapoliisitarinaa alakouluikäisille.
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielistä kaunokirjallisuutta, joka sijoittuisi Bahrainiin.
Muistaako joku palstan lukijoista lukeneensa Bahrainiin sijoittuvaa kirjaa?
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Aragonian kieli on määritelty uhanalaiseksi UNESCOn mukaan. Se on luokassa DE eli definitely endangered.
Lähteet
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000187026
https://en.wikipedia.org/wiki/Aragonese_language
https://languagemuseum.org/aragonese/
