Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Jane Austenin klassikkoa Pride and prejudice löytyy kyllä Helmet-kirjastosta useampanakin painoksena, mutta juuri tuota painosta ei löydy. Voit hakea kirjan eri painoksia verkkokirjastossa osoitteessa haku.helmet.fi.
Kirja ja äänikirja löytyvät myös Helmetin OverDrive-kokoelmasta.
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Tässä listaa fantasiakirjailijoista, jotka ovat kotoisin mainitsemiltasi alueilta.Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy ja Ennen kuin salaisuus paljastuu sekä jatko-osat joita ei ole vielä suomennettu Before your memory fades ja Before we say goodbye. (Japani)Aya Yajima: Demon slayer (Japani)Thea Guanzon: The hurricane wars -sarja (Filippiinit)Xiang Tong Xiu Mo: Heaven official's blessing = Tian guan ci fu -sarja ja Grandmaster of demonic cultivation -sarja (Kiina)Rin Chupeco: The girl from the well (Kiina ja Filippiinit)Shveta Thakrar: The dream runners (Aasia)Jin Yong: Kotkasoturien taru -sarja (Kiina)Ryogo Narita: Bleach-sarja (Japani)Akwaeke Emezi: Pet (Nigeria)Lauren Beukes: Zoo City : eläinten valtakunta (Etelä-Afrikka)...
Brita Polttila on suomentanut Bertolt Brechtin runon Erinnerung and die Marie A. (1920). Vuonna 1966 lauluyhtye Muksut levytti runon, joka oli saanut nimen Marie A:n muistolle.https://finna.fi/Record/fikka.4575896?sid=4872761595Runo julkaistiin vuonna 1969 Bertolt Brechtin runojen kokoelmassa Runoja 1914 -1956. Kirjassa runon nimi Marie A:n muisto ja tämä suomennos eroaa hiukan laulussa käytetyn runon suomennoksesta.https://finna.fi/Record/piki.4662?sid=4872763329https://www.deutschelyrik.de/erinnerung-an-die-marie-a-1920.html
Henkilön nimen ääntämiseen vaikuttavat monet asiat, etenkin hänen oma äidinkielensä ja yhteisön kielimuoto. Kysymyksesi sukunimi Absboell ei vaikuta tuottavan tiedonhaun tuloksia. Tarkoititkohan mahdollisesti hollanninkielistä sukunimeä Abspoel? Se äännetään hollanniksi /'abs.pul/ ja tarkoittanee suunnilleen "apotin lampi/allas". Toki hollanninkielisen sukunimen omaava henkilö voi olla muunkin kielen puhuja, kuten vaikka Yhdysvaltoihin muuttaneiden jälkeläinen, joka ääntäisi nimensä englantilaisittain. Lähde: Wat is de betekenis van Abspoel (hollanniksi).
Visit Tampere -sivustolta löytyvistä Matkailijan kartta ja Tampereen kartta -linkeistä löytyvistä kartoista voisi olla apua: https://visittampere.fi/info/kartat-ja-esitteet/.
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
