Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä...
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Kirjastot käyttävät virallisia hankintaväyliä julkisen kilpailutuksen kautta. Nämä kirjavälitystoimijat tuottavat ns hankintalistoja viikottain, lähinnä täydentäviä uutuus/lisäpainos-julkaisuja. Näitä tulee sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Niistä sitten hankinnasta vastuussa olevat kirjastolaiset tekevät valintoja omiin kirjastoihinsa. Puhumme näistä viikkolistoina. Sen lisäksi keväisin ja syksyisin tulevat hankintakanaviin tarjolle suurten kustantajien seuraavan kevään/syksyn uutuudet, joihin tehdään sitten ennakkotilauksia.
Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www....
Paras vaihtoehto lienee Marokko. Sieltä Saharan aavikolle pääsee ainakin Marrakechista, Fesistä ja Casablancasta: https://www.kimkim.com/ab/getting-to-sahara-desert
Ulkoministeriö luokittaa Marokon perusturvalliseksi: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o#M
Matkatoimistot osaavat varmasti kertoa lisää.
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Finto.fi:n Kauno- ja YSO-ontologioissa annetaan termille problem plays vastine aatedraamat, https://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fys…. Ontologioiden termejä käytetään kirjastojen aineistotietokantojen sisällönkuvailussa, myös taidekirjastoissa.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Runo sisältyy Rauni Magga Lukkarin runokokoelmaan "Árbeeadni" (1996). Runot on suomentanut Kaija Anttonen. Suomenkielisen käännöksen nimi on "Äitejä, tyttäriä" (Gollegiella, 2013). Suomennoksessa alkukielinen ja suomenkielinen teksti ovat rinnakkain. Runoja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu. Runo "Soai vácciiga buohtalaga" ("He kävelivät rinnan") on kokoelman ensimmäinen. Kokoelmassa on 55 runoa.Outi Tarkiainen on käyttänyt tätä runoa sävellyksessään "Maa, kevään tytär" ("Eanan, gida nieida", "The earth, spring's daughter"). Teos on sävelletty mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Runon alkuosa on sanoituksena teoksen prologissa ja koko runo teoksen epilogissa. Teoksen on levyttänyt Virpi Räisänen Lapin kamariorkesterin kanssa John...
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
