Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
BBC:n tuottamassa animoidussa dokumenttisarjassa "Muinaisten petojen matkassa" on ainakin pari kuvailuun sopivaa jaksoa. Sarjan viidennessä osassa oli sapelihammastiikereitä ja kuudennessa osassa seurattiin mammuttien vaellusta. Neandertalinihmisiäkin mammutit tapasivat. Suomessa sarjaa esitettiin Yle TV-1 -kanavalla tammi-helmikuussa 2002.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muinaisten_petojen_matkassa
Googlailun perusteella sarjasta tehtiin myös DVD-julkaisu. https://www.dvdopas.fi/index.php?udpview=showreview&rid=647547802559d29…
Finna-haun mukaan DVD on lainattavissa muutamista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi jättää omaan kirjastoon.
Alla on listattuna kirjastotiloja, joita on avattu Suomessa viimeisin parin vuoden aikana.
Sastamalan Suodenniemen kirjasto 2023
Raaseporin Karjaan kirjasto 2022
Jyväskylän Kortepohjan lähikirjasto 2022
Porin Vähänrauman lähikirjasto 2022
Siuntion kirjasto 2022
Joensuun Karsikon kirjasto 2022
Seinäjoen Nurmon lähikirjasto 2022
Nastolan lähikirjasto 2021
Seinäjoen Kyrkkärin kirjasto 2021
Suomalaisten taiteilijoiden teoksia löytyy esim. Valtion taidemuseon ylläpitämästä Kansallisgalleriasta Kansallisgalleria - Hae kokoelmista, mutta kaikki teokset sisältävää luetteloa ei tietääkseni ole olemassa. Tyko Sallisen teoksia saat etsittyä tekijähaulla.
Verkossa ylläpidettävästä Kuvataiteilijamatrikkelista Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura löytyy tietoa nykytaiteilijoista sekä suomalaisen kuvataiteen merkittävistä henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä taiteilijoita ja taideteoksia: mukana on myös tietoa Suomen taidehistorian keskeisistä kuvataiteilijoista. Taiteilijoiden esittelysivut sisältävät tietoa kuvataiteilijoiden työskentelystä, teoksista ja taiteellisesta toiminnasta.
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja.
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010).
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:...
Samaan kysymykseen löytyy aiempi vastaus: Mistä nimi Salatut elämät tulee?
Vaikuttaisi siltä, että nimi viittaa yksinkertaisesti juuri sarjan henkilöiden salaisuuksiin, joita he eivät halua paljastaa muille.
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Hei!Kudo kodittomille -artikkelissa ohjattiin muun muassa Marttojen ja Yhteishyvän sivuille. Olisikohan ohje ollut jollakin näistä sivuista? Listaan alle artikkelissa olleet ohjelinkit:Martat: PerusvillasukatLankamaailma: sukkataulukkoNovita: aikuisen joustinneulepipoYhteishyvä: lapaset - kolme perusohjettaKässämartat: säärystimet ja kämmekkäätToivottavasti oikea ohje löytyisi näistä!
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Valo- ja piirroskuvia löytyy finna.fi-palvelusta, ks. esim. tämä haku, jossa on haettu sanoilla "interiööri" ja "jugend" ja rajattu aikaväliä vuosiin 1920 - 1929.Kirjoista kannattaa katsoa esim.Björkman, Johanna: Helsingin jugendHämäläinen, Pirjo: Jugend SuomessaLahtinen, Rauno: Turun jugendIkkunoiden osalta apua voi olla näistä kirjoista:Korhonen, Teppo: Suomalainen ikkunaMikkola, Juulia: IkkunakirjaValokuvien suhteen kannattaa olla sikäli tarkkana, että toisaalta jugend-tyyli oli 1920-luvulla jo pois muodista, ja toisaalta joissain talouksissa oli 1920-luvulla vielä kertaustyylinen sisustus. Tyylipuhdasta jugendia ei siis aina löydy.
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
