Kyseessä on Susanna Alakosken Pumpulienkeli-sarja. Sen osat ovat Pumpulienkeli (Bomullsängeln, 2019), Lontoon tyttö (Londonflickan, 2021) ja Tyttärentytär (Dotterdottern, 2024). Teokset on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.9a40b127-c5d4-4a73-b081-9d…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.741fde9e-a889-40f9-9b32-ea…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.769a162f-d06b-413d-b9c3-eae7c4eb2012?sid=4904761317
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitykset ovat seuraavat:40c. Toisen silmän sokeus tai molempien silmien alentunut näkökyky (amblyopia) aikaisemman sairauden seurauksena. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,7-1,0, näkökenttä säännöllinen.80a2. Yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura).
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Oy Foto Ab:n Tampereen-liikkeen osoite vuonna 1946 oli Hämeenkatu 21. Valokuvan leiman osoite lienee Jussi Kankaan kotiosoite kuvan valmistamisen aikaan.Tampereella on kautta aikain ollut vain kaksi Tammelan- alkuista kadunnimeä: Tammelankatu ja Tammelan puistokatu. Kuvassa olisi mitä ilmeisimmin pitänyt lukea Tammelanp.k. – valokuvaajan leiman p:stä on jostain syystä jäänyt osa puuttumaan.Vuodesta 1984 Tammelan puistokadun yliopiston puoleinen osa on ollut nimeltään Yliopistonkatu; Jussi Kankaan ammoisen kotitalon osoite on nykyisin Yliopistonkatu 45. Valmistuessaan vuonna 1937 Tammelan puistokatu 45 ("Sorsapuistontalo") oli Tampereen suurin asuinrakennus. Sen kahdeksassa porraskäytävässä oli alun perin 116 asuntoa. Rakennuksen alkujaan...
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/
Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Hei,
Ota ystävällisesti ensin yhteyttä Iisalmen Sanomien toimitukseen, puh. 017-83511 tai säköpostiin toimitus@iisalmensanomat.fi. Kysy haluamaasi lehteä tai kopiota suoraan heiltä.Jos tämä tie ei onnistu, niin toimi seuraavasti.
Ota yhteyttä Iisalmen kaupunginkirjastoon, puh. 017-2723500 neuvonta tai sähköpostitse iisalmi.kirjasto@iisalmi.fi.
Voit myös ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen olla yhteydessä kirjastoomme, jolloin asia kulkee kaukolainana kauttamme.
Ystävällisesti
Kemin kaupunginkirjasto/Leena Pitkänen, osastonjohtaja
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
Vaikka kysymys on sinänsä mielekäs, se on luonteeltaan niin monimutkainen ja laaja, ettei siihen vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ole mahdollista. Todennäköisesti ainoa tapa lähestyä näin monimutkaista asiaa on yrittää etsiä suhteellisen uutta kirjallisuutta ja artikkeleita. Suuremmilla kirjastojen musiikkiosastoilla voi tähän etsimiseen saada apua. Samassa yhteydessä kysyjä voisi täsmentää, mitä ajanjaksoa tai tyylikausia hän tarkoittaa ilmaisulla "Britannian nykymusiikki", joka ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin voisi ehkä toivoa. Sekin pitäisi täsmentää, puhutaanko ns. taidemusiikista vai populaarimusiikista tai molemmista.
Heikki Poroila
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...
Rovaniemen kaupunginkirjasto on mukana kaukopalvelussa.
Rovaniemen kirjasto on mukana myös Lapin kirjaston ryhmässä, jonka verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi
voit katsoa, jos haluamasi kirja löytyy sieltä. Jos kirja on jossain muussa Lapin kunnankirjastossa, voit varata sen.
Varaukset ovat maksuttomia.
Rovaniemen kirjaston nettisivulla on kaukopalvelulomake, jolla voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=7
Kaukolainan tavallinen maksu on 7,70 € / laina.
Kaukopalvelun puhelin 0503151491
Kumpikaan Neuvostoliiton kuukulkijoista, Lunohod 1 ja 2, ei ollut suunniteltu palaamaan Maahan, vaan ne suorittivat koko tutkimusohjelmansa Kuussa (televisiokuvaa, valokuvia, maaperänäytteiden analyysejä ja lukuisia muita tieteellisiä kokeita).
Heikki Poroila
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Periaatteessa voimme tarkistaa kirjaston järjestelmästä, onko myöhässä olevasta kirjasta jo lähtenyt ilmoitus. Ennakoilmoitusta emme voi tarkistaa. Viime viikkoina järjestelmässämme on ollut ongelmia. En ole kuullut, että myöhästymisilmoitukset olisivat jääneet pois, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Pahoittelen. Valitettavasti meidän ennakkoilmoituksiimme ei aina voi luottaa. Siksi kannattaa itse huolehtia eräpäivistä ja tarkistaa ne Helmetistä tai taskukirjastosta.
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön etsimästäsi teoksesta joko alla olevalla lomakkeella tai paikan päällä kirjastossa. Yleensä periaatteena on, että teosta, joka löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, ei tilata kaukolainaan. Kyseistä teosta näyttää löytyvän pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, josta kirjaa ei saa kotilainaan.
Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta, esimerkisi kaukopalvelumaksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
Hei.
Lainoja on Keskikirjastoissa mahdollisuus tosiaan uusia viisi kertaa. Se on valtakunnallisesti keskiverto uusintojen määrä. Uusintakertojen rajoittaminen perustuu mm. siihen, että kirjastot haluavat varmistua, että aineisto on tallessa ja kunnossa. Kun viisi kertaa uusitun aineiston käy kirjastossa palauttamassa, sen voi lainata uudelleen, ellei siitä ole varauksia. Tämän jälkeen on taas viisi kertaa mahdollisuus uusia laina.
