Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Kysytty laulu on siis Petri Virtasen säveltämä ja sanoittama "Minun ystäväni".
Koulun musiikkikirjojen laulusisältö vaihtelee eri painoksissa, joten kaikissa Musiikin mestarit 3-4 painoksista tätä laulua ei välttämättä ole.
Tarkistetusti laulu löytyy ainakin näistä teoksista:
- Suuri toivelaulukirja, osa 22, sivu 242 (2013 painos) sekä
- Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään, sivu 13 (2009 painos).
Reklamaatiota käsitteleviä kirjoja ja opinnäytetöitä löytyy etenkin korkeakoulukirjastoista eri puolilta Suomea. Korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy n. 25 viitettä hakusanalla reklamaatio. Vinkki: käytä Komentohakua ja katkaise hakusana ?-merkillä - siis reklamaatio?.
Tässä muutama Lindasta poimittu viite, jotka saattaisivat olla kiinnostavia:
Tekijät: Virta, Jonna
Nimeke: Reklamaatioiden käsittely : case: Suomen Posti Oy:n korvauskäsittelyprosessi / Jonna Virta
Julkaistu: [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1999
Ulkoasu: 44 lehteä : liitel., kuv.
Opinnäyte: Erikoistyö : Satakunnan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailualan Porin yksikkö, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Aineisto: kirja
Tekijät:...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Opiskellaksesi kirjastoalaa oppisopimuksella, ole yhteydessä haluamaasi kirjastoon ja työvoimatoimistoon.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäkseen on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon. Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei Jyväskylän kaupunginkirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja opiskelusta löytyy tietoa kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/. Oppisopimusopiskelusta lisätietoa...
Valkoisella rastilla varustetusta lipusta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Valkoinen risti vihreällä pohjalla on ensiavun virallinen Euroopan unionin hyväksymä tunnus (ISO). Voisiko tämä olla näkemäsi lippu?
http://www.seiyaku.com/customs/crosses/green.html
http://www.redcross.fi/punainenristi/merkki/fi_FI/?page=2
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –...
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -...
Runo löytyy Eeva Kilven kokoelmasta Terveisin (WSOY, 1976). Se sisältyy myös teoksiin Perhonen ylittää tien; kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2006) sekä Runoja 1972-1976 (WSOY, 1978).
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /...
