Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–...
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Liamille paljastuu, että kuolleena pidetty Beth-vauva on elossa kauden 32 jaksossa numero 8144, joka on alun perin esitetty 30. 7. 2019. Hopelle asia selviää muutamaa jaksoa myöhemmin eli jaksossa numero 8147, jonka alkuperäinen esityspäivä on 2.8.2019.
Lähde:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2019/190729.php
Hei
Tässä muutamia ehdotuksia nk. tavallisista ja nyt niin suosituista manga-sarjakuvista:
Sarjakuvia kolmos-nelosille:
Milla Paloniemi: Veera & minä
Joann Sfar: Pikku vampyyri menee kouluun
Aaron Blabey: Hurja jengi-sarja
Tiina Konttila: Sirkus Rinkeli sekä Sirkus Rinkeli 2
Aarre: Sarjakuvia Oulun pohjoismaisesta sarjakuvakilpailusta
Star wars : the clone wars
Janne Kukkonen: Voro 1, 2 ja 3
Charles Dixon: Hobitti
Manga sarjakuvia:
Mamemoyashi: Kani nimeltä Mulko
Rino Mizuho: Maaginen suklaapuoti-sarja
Yuma Ando: Etsiväkoira Sherdock-sarja
Hayao Miyazaki: Liikkuva linna-sarja
Yu Tomofuji: Tähdet laitumen yllä
Kanata Konami: Chi’s sweet home-sarja
Gosho Aoyama: Salapoliisi Conan-sarja
Sayri Tatsuyama: Happy,...
Turkmeenin kieltä voi opiskella on esimerkiksi Suomi englanti turkmeeni -kuvasanakirjasta (Oppian 2019). Kirja sisältää valokuvia ja piirroksia sadoista hyödyllisistä ja jokapäiväisistä asioista ja aktiviteeteista sekä niiden nimet kolmella kielellä.
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Sähköavusteisten pyörien avustosnopeuden rajoitus perustuu EU-direktiiviin 2002/24/EC ja koskee siis kaikkia EU-maita. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoitus säätää tiukemmaksikin, mutta tuo 25 km/h on yläraja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rajoitus on 20 mailia tunnissa eli noin 32,2 km/h.
EU-direktiivin teksti Kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot: tyyppihyväksyntämenettely:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX:32002L0024
Kootusti tietoa sähköpyöriä koskevasta säätelystä eri Euroopan maissa:
https://www.welovecycling.com/wide/2022/01/20/what-you-need-to-know-before-riding-an-e-bike-in-europe/
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsin Kirjasammon kautta kirjoja aiheen 'purjehdus' perusteella, mutta en löytänyt mitään kuvaukseesi sopivaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/purjehdus
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä taitaa olla sananalasku eikä kokonainen runo.
Lause löytyy Risto Rekolan kokoamasta omakustanteesta Kuu on nuarten miästen aurinko: 36 500 suomenkielistä sananlaskua. Books.google.fi
Lähdeluettelon mukaan sitaatti löytyy teoksesta Suuuri sitaattisanakirja, jonka on toimittanut Jarkko Laine.
En saanut teosta käsiini tarkempaa tarkastusta varten.
Vegaaniliiton sivuilta saa hyvää ja ajantasaista tietoa vegaanisesta ruokavaliosta. Kuten sekasyöjälle niin myös vegaanille tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Jokaisen aterian ei tarvitse olla täysin suositusten mukainen vaan kokonaisuus ratkaisee.
Vegaaniliiton sivuilla kerrotaan ruokavalion koostamisesta: "Ruokavalion koostamisen avuksi on laadittu erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia, joiden noudattaminen turvaa ravintoaineiden riittävää saantia. Kun ruokavalio on koostettu hyvin, ei kaikkien yksittäisten ravintoaineiden saantiin tarvitse kiinnittää huomiota. Vegaanin on kuitenkin syytä pitää mielessä ruokavalion niin sanotut kriittiset ravintoaineet (2). Kriittisiksi ravintoaineiksi kutsutaan ravintoaineita,...
Esimerkiksi seuraavat teokset käsittelevät Muurmannin tapahtumia kyseisenä ajanjaksona:
Mirko Harjula, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 : maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota, 2007.
Jukka Nevakivi, Muurmannin legioona : Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919, 1970.
Lisäksi on julkaistu Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsitteleviä yleisteoksia, jotka sisältänevät ainakin jonkin verran tietoa aiheesta:
Antony Beevor, Venäjän vallankumous ja sisällissota, 2022.
Sean McMeekin, The Russian Revolution : a new history, 2017.
