Hei,
katsoin sinulle muutamia erilaisia kissakirjoja:
Päivi Ylikorven kirjassa Kissanhoidon käsikirja, käsitellään kissan käyttäytymistä, hoitamista ja ruokintaa. John Bradshawin kirjassa Kissan mieli kerrotaan kissojen luonteesta. Kaikki kissasta kirjassa kerrotaan asioista, joita kissan omistajan kannataa tietää. Sen on kirjoittanut Catherine Davidson. Kissanpentujen kehittymisestä ja hoitamisesta kerrotaan Brigette Eilert-Overbeckin Kissanpennut kirjassa. Suosittelen myös kirjaa Miukun tassukirja kaikenkarvaisista kissoista (tekijä: Mike Darton), jossa on hauskoja yksityiskohtia esimerkiksi kissojen historiasta.
Toivottavasti näistä on apua. :)
Finna-tiedonhakupalvelussa (https://www.finna.fi/) voi etsiä aineistoa yli 300 organisaation kokoelmista. Forbes Suomi -lehden numeroita löytyy esimerkiksi Svenska handelshögskolanin kirjastosta: https://www.finna.fi/Record/hanna.659656.
En löytänyt suomennusta lainauksesta. Kālidāsan suomennettua runoutta on myös teoksessa Jasmiiniyöt: eroottista runoutta Intiasta (toim. V. Hämeen-Anttila, Basam Books 2000): http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=85e9a283-edda-45bb-897e-c5c4a413bb35&LanguageID=&Country=
Pasilan kirjasto säilyttää Apu-lehden pysyvästi. Lehden numerot alkuvuodelta 2019 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
Sähköisenä vanhoja Apu-lehden vuosikertoja ei ole luettavissa. eMagzissa on numerot menneen vuoden ajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
Uusia varauksia Helmet-kirjastojen aineistoon voi tehdä taas 11.5.2020 alkaen. Tietoa kirjastoasioinnista koronavirusepidemian aikana löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei!
Ensinnäkin voit palauttaa kirjat Kannelmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kirjastot). Maksua noista lainaamistasi kirjoista ei mene. Kirjaston aineisto ei eräänny sellaisena päivänä, kun kirjasto on kiinni. Eräpäiviä, jotka osuivat Koronan aiheuttaman sulun ajalle, siirrettiin keskitetysti Helmet-kirjastojen toimesta eteenpäin.
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933)....
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Yle uutisoi: ”Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana. Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.” https://yle.fi/uutiset/3-9727785
Kaleva kirjoittaa, että lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.
https://www.kaleva.fi/luonto-vaatii-suojakseen-lunta/2351605
Tässä lisäksi kaksi tahoa, joiden puoleen kannattaa kääntyä:
Jyväskylän yliopisto Kysyttävää luonnosta tai tieteestä?
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta...
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia....
Tilastokeskuksen Tieto&trendit -verkkojulkaisusta löytyy monia asiantuntija-artikkeleita aiheesta: https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/. Esimerkiksi Minna Keski-Petäjän artikkeli "Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot" vuodelta 2017 tarkastelee asiaa mm. elintason, koulutuksen ja terveyden kannalta vertaillen vuosien 1985 ja 2015 tilannetta: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/tytoista-ja-pojista-po….
Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden arvoja ja asenteita vuodesta 1994 lähtien. Tulokset löytyvät täältä: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/.
Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyy linkkejä julkaisuihin: https://www.nuorisotutkimusseura....
Hei
Kyseessä on varmaankin Oskar Merikannanon Mä elän! Alla kappaleen sanat. Larin Kyösti on sanoittaja. Sävelletty ja julkaistu 1908.
Ma elän, op71, nro 1
Ma elän! Ah, mikä riemu!
Mikä riemu ja soitto nyt suonissa soi
Näin sydän ei koskaan oo sykkinyt
Mikä loisto ja hehku mun täyttää nyt
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Ma voisin jo olla vainaa
Alla kalman kukkain ja tumman yön
Ei, ei, minä elän, ma tunnen sen
Kuinka sieluni kasvaa kamppaillen
Kohti tähtiä kautta korkean työn!
Ma elän, ma elän, ma elän!
Sulle Elämä, korkein lauluni soi!
Pyhä kevät mun henkeni kruunatkoon
Taas elämän nuori kunignas oon
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Hyviä ohjeita löytyy Seurassa vuonna 2018 ja Iltalehdessä vuonna 2020 julkaistuista jutuista. Onko ketään, joka olisi tuntenut äitisi tuohon aikaan, ja jolta voisit kysellä? Turun kaupungin arkistoista tai synnytyssairaalasta saattaa löytyä tietoja. Myös DNA-testin tekemällä voit löytää sukulaisiasi.
Jutuissa haastatellulta Ira Vihreälehdolta on ilmestynyt vuonna 2020 kirja Isä tuntematon, jossa on yli 20 kertomusta isän etsinnästä.
Iltalehti kertoi vuonna 2020 enemmänkin DNA-tutkimuksella etsityistä sukulaisista.
Löysin pari ehdokasta. Karttojen laadusta en pysty sanomaan muuta kuin että toivotaan parasta.
Ensimmäinen ja kenties helpoiten saavutettava löytyi Finna.fi haulla Merimuseon arkistomateriaaleista. "fyysinen kuvaus: Sundan salmen kartta. Kartan yläreunassa teksti: Sunda strait. Julkaisija James Imray & son. Kartan numero 169." Hakutulos
WorldCat-haulla löytyi vielä muutama osuma, joista ensimmäinen vaikuttaa lupaavalta. "Manuscript trace of self-recording tide gauges in Algoa Bay and Port Alfred, Cape Colony showing the waves caused by the earthquake at Krakatoa, Straits of Sunda, August 1883." Se näyttäisi olevan Scotlandin kansalliskirjastossa. Hakutulos
