Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Helle C. E. Lövenskioldin Suuri tilkkutyökirja sisältää kirjan takakannen mukaan käytännön tietoa sekä aloitteleville että kokeneille tilkkuilijoille. Siinä on tietoa kankaista, tekniikoista, applikoinneista ja kirjonnasta, käsin ja koneella ompelemisesta, sekä tikkaamisesta, kanttauksesta ja ripustamisesta. Siinä on myös runsaasti malleja ja ohjeita. Kirja vaikuttaisi sopivalta tilkkutyötä opiskelevalle.
Petunjauhattaja-runo sisältyy Heikki Asunnan runokokoelmaan Sudenmarja (1950).
Teos kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Hei
Kysymyksesi ylittää kirjastonhoitajan osaamisen. Ehdottaisin, että varaat Kelan verkkosivuilta itsellesi soittoajan. Voit varata itsellesi sopivan ajan, jolloin Kelan virkailija ottaa sinuun yhteyttä. Pääset varaamaan ajan tämän linkin kautta: https://ajanvaraus2.kela.fi
Tutkimustietoa siitä, mikä on liikunnanharrastuksen hiilijalanjälki yleensä ja onko se viime vuosina kasvanut, emme löytäneet, mutta esimerkiksi Espoossa järjestettävien Bodom Trail ja Nuuksio Classic -polkujuoksutapahtumien hiilijalanjlki on laskettu. Merkittävin osuus hiilijalanjäljestä kertyi liikkumisesta kisapaikoille. Sen jälkeen toimenpiteitä jalanjäljen pienentämiseksi on tehty. On mm. lisätty kisabusseja ja kimppakyytejä ja reittiohjeita pyöräillen paikalle tuleville.
https://www.olympiakomitea.fi/2020/03/31/liikunnan-hiilijalanjalki-ja-k…
Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston mukaan liikunnan...
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -...
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
En onnistunut löytämään tietoa siitä, että jokin kaupunki organisaationa olisi tarjonnut asukkailleen tällaista mahdollisuutta. Mahdollistahan se tietysti on.
Verkossa on julkaistu artikkeleita siitä, miten tyhjilleen jääneitä parkkihalleja hyödynnetään kaupunkiviljelyssä. Näin on tehty esimerkiksi Pariisissa.
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/in-paris-organic-farming-takes-over-fallow-parking-lots/
Urbaanista ruoantuotannosta pääkaupunkiseudulla voi lukea seuraavista linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-11444571
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/ .
Tutkin kirjaston ruotsalaisia nimikirjoja, mutta niistäkään ei tätä nimeä löytynyt. Ei myöskään verkosta etsiminen tuottanut tulosta. Riksarkivet'n haulla ei löytynyt mitään, https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv, ei myöskään Släktregisteristä, https://www.rotter.se/faktabanken/slaekt-soek/sv-slaktreg
Kielten ja nimistöntutkimuksen asiantuntijat auttavat verkon kautta, ruotsinkielisistä nimistä voi kysyä Suomesta, https://www.sprakinstitutet.fi/sv/sprakhjalp/sprak-_och_namnradgivning
ja myös Ruotsista löytyy vastaava palvelu, https://www.isof.se/sprak/namn.html
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
Psykologisissa tutkimuksissa käytetään usein operationaalisia määritelmiä eli määritellään teoreettinen käsite sen menetelmän avulla, jolla ko. käsitettä mitataan. Käsitteiden määritelmät ovat tutkimuskohtaisia mutta aina sidoksissa tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen.
Ratkaisevaa on siis se, mihin tutkimukselliseen yhteyteen olet oman tutkimuksesi sijoittamassa. Tästä et kerro kovin paljon kysymyksessäsi. Onko kyseessä organisaatiopsykologinen tutkimus? Ketkä ovat ne tutkijat, joiden töihin aiot työssäsi viitata? Miten he ovat käyttäneet kyseistä käsitettä?
Epävarmuuden kokemukset ryhmätyöskentelyssä liittyvät usein ryhmän tavoitteiden epäselvyyteen tai niiden muuttumiseen. Näihin kysymyksiin löytyy teoreettista taustaa W.R. Bionin...
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta...
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme....
Kirjaa ei ikävä kyllä voi tällä hetkellä varata Helmet-kirjastoista koska ainoa kappale on kateissa. Helsingin hankinta- ja luettelointiosasto on kuitenkin hankkinut uuden kappaleen Pasilan pääkirjastoon. Kirjan saapumisaikaa on hankala arvioida. Tilannetta kannattaa tarkkailla. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan nimeketiedot näkyvät koneella. Williamista ja Harrystä löytyy kyllä tietoa muistakin kirjoista. Oman kirjaston henkilökunta osaa varmaan neuvoa.
