Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Kirja voisi olla Alena Mornštajnován Hana tai Ariana Neumannin Isäni sodan salaisuudet.LinkitHana: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7428058Isäni sodan salaisuudet: https://intokustannus.fi/kirja/isani-sodan-salaisuudet/
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Tässä tarkoitettaneen vuonna 2001 julkaistua Valamonks-ryhmän samannimistä pitkäsoittoa, joka sisältää "suomalaisista pop- ja viihdemusiikkikappaleista tehtyjä 'munkkikuorosovituksia'", mukana mm. Leevi and the Leavingsin Mitä kuuluu, Marja-Leena.Valamonks | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin...
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Tarkoittanette ilmeisesti musikaalia Virgo, jota esitettiin aikoinaan Tampereella Rollikkahallissa. Cd-levyn julkaisutiedot alla. Videolla teosta ei ole kokoelmissamme.
Tätä kirjoittaessa Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat cd-levyn kappaleet ovat kaikki lainassa. Halutessanne voitte jättää PIKI-verkkokirjaston kautta teokseen varauksen tai tarkistaa kirjastojärjestelmässä mukana olevien muiden kirjastojen kokoelmien tilanteen osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?.
Verkossa varauksen voivat tehdä asiakkaat, joilla on voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku.
Hautamäki, Costello (säv.), Virgo. Otteita
Virgo [Äänite] : musiikkia Virgo-musikaalista
[Tampere] : Hani Music, p1997...
Meillä ei ole valitettavasti kyseisen kaltaista palvelua kirjastosta saatavilla tällä hetkellä.¨Digitointilaite hajosi viime viikolla ja koska laite ei ole varastotavaraa niin tällä hetkellä ei ollut ostettavissa uutta. Voitteko palata myöhemmin asiaan uudelleen.
Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Tämä on Pentti Saaritsan runo kokoelmasta Jäsenkirjan lisälehdet (1971). Runo löytyy myös kokoelmasta Saaritsa: Runoja 1965 - 1982. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä ja se kuuluu yhtenä osana monen runon sarjaan (alkaen "Minun elämääni tulivat pienet kädet"). Tämä on toinen runoista ja kuuluu näin: "Nyt kun se on alkanut liikkua / täällä kummittelee / minun esineeni / ovat alkaneet siirtyä itsestään outoihin paikkoihin / mutta aavemaisinta on että minä itse / huomaan olevani yksi niistä"
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Museoviraston sivuilta löytyvät tiedot avustuksista eri kohteisiin. Esim. rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksista löytävät myönnetyt avustukset viimeisiltä viideltä vuodelta niiltä saajilta, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojen julkistamiseen:
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset/myonnetyt
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
