Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable...
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila
1960-luvuilla kansanedustajauransa aloittaneet Ensio Laine ja Pentti Mäki-Hakola toimivat kansanedustajina vuoteen 1995 asti.
Kansanedustajien tietoja voi tarkistaa Eduskunnan sivulla olevasta luettelosta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Siv…
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan "tulemisella". Sarjasta on tehty kolme tuotantokautta, jonka kolmas kausi päättyi elokuussa 2018 (60 jaksoa). Ainakin elokuvien suoratoistopalvelu Viaplay näyttää sarjaa, mutta vain ensimmäisen tuotantokauden. Viaplaylta kannattaa suoraan kysyä, onko jatkoa tulossa sinne. DVD-muodossa ei sarjaa Suomessa ole levitetty, mutta ulkomaisten verkkokauppojen valikoimista löytyy ainakin tuotantokausi 1 kahteen boksiin jaettuna (kummassakin 40 jaksoa).
Heikki Poroila
Voit etsiä äänikirjoja Kirkes-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan äänikirjat. Tämän jälkeen voit rajata hakua hakutulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi tallennetyypin mukaan (aineistoyyppi Äänite, josta aukeavat eri tallennemuodot) sekä mm. vaikkapa kielen, kohderyhmän ja genren mukaan.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4%C3%A4nikirjat&type=AllFields
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
Jos pin-koodin palautus ei onnistu, korttisi on kaiketikin vanhentunut.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Pohjoismaiden kaltaisista kaukaisista maista on maailmalla monenlaisia uskomuksia, siinä missä Suomessakin usein kuvitellaan vaikkapa Saharan eteläpuolisen afrikan ihmisten asuvan pääosin savimajoissa ja kiinalaisten elävän vain riisillä. Nämä uskomukset liittyvät rajoittuneeseen kuvastoon, jota meillä voi olla vieraista ja eksoottiselta vaikuttavista maailman kolkista. Niitä kutsutaan kulttuurisiksi stereotypioiksi. Kulttuurisia stereotyyppejä on myös se, että yhdysvaltalaisia pidetään kouluttamattomina tai se, että "kaikki amerikkalaiset" luulevat Yhdysvaltojen olevan maailman napa.
Yhdysvaltalaisjohtoisen Quora-kysymyspalvelun kysymyksissä on joitakin viikinkiaiheisia kysymyksiä, joissa tiedustellaan...
Kyseessä on yhdysvaltalaisen lakimiehen Clarence Darrowin sitaatti, joka on usein pantu Mark Twainin nimiin. Suomenkielinen versio on käännetty hieman väärin. Alkuperäinen lainaus kuuluu: "I have never killed any one, but I have read some obituary notices with great satisfaction" eli "En ole koskaan tappanut ketään, mutta olen lukenut joitain muistokirjoituksia suurella tyytyväisyydellä".
Darrow lienee tarkoittanut tällä sitä, että on joskus toivonut jonkun kuolemaa tai ei ainakaan ole ollut siitä pahoillaan. Darrow toimi itse murha-asianajajana ja pohti kuolemaa ja tappamista paljon. Em. sitaatin hän esitti yhteydessä, jossa pohti sitä, miksi ihmiset eivät yleensä tapa. (Koska emme ole tottuneita siihen.)
...
Hei,
vastaukseni perustuu lähinnä Pekka Leinon kirjaan Kirkko ja perusoikeudet sekä muutamaan muuhun tutkimukseen.
Viittaamasi laki on vanha.
Jo vuonna 1869 säädettiin kirkkolaki, joka sisälsi osittaisen uskonnonvapauden tunnusmerkistöä. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon jäsenelle muodollisen mahdollisuuden erota kirkosta liittyäkseen toiseen kirkkokuntaan. Kirkkolain yhteydessä kumottiin lisäksi vuodesta 1726 asti voimassa ollut säädökset, jotka olivat kieltäneet herätysliikkeiden kokoontumiset.
Todennäköisesti tarkoitat kuitenkin vuoden 1889 niin sanottua eriuskolakia. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon lisäksi muille protestanttisille kirkkokunnille mahdollisuuden rekisteröityä uskonnollisiksi yhdyskunniksi....
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä...
Ainakin kuntien päättäjiä on osallistunut vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa on voinut testata pyörätuolilla liikkumista kaupungilla. Yle uutisoi (22.10.2015) Kemin seudun invalidien tempauksesta ja Lapuan Sanomat kertoi (19.5.2016) Lapuan vammaisneuvoston esteettömyystapahtumasta:
https://yle.fi/uutiset/3-8399733
https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/kyse-on-hoksaamisesta-ja-toisen-as…
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
