Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että vanhassa verkkokirjastossa lainaushistoria tosiaan oli, mutta uuden Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä.
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kyseessä on yhdysvaltalaisen lakimiehen Clarence Darrowin sitaatti, joka on usein pantu Mark Twainin nimiin. Suomenkielinen versio on käännetty hieman väärin. Alkuperäinen lainaus kuuluu: "I have never killed any one, but I have read some obituary notices with great satisfaction" eli "En ole koskaan tappanut ketään, mutta olen lukenut joitain muistokirjoituksia suurella tyytyväisyydellä".
Darrow lienee tarkoittanut tällä sitä, että on joskus toivonut jonkun kuolemaa tai ei ainakaan ole ollut siitä pahoillaan. Darrow toimi itse murha-asianajajana ja pohti kuolemaa ja tappamista paljon. Em. sitaatin hän esitti yhteydessä, jossa pohti sitä, miksi ihmiset eivät yleensä tapa. (Koska emme ole tottuneita siihen.)
...
Tunnettuus on subjektiivinen käsite ja se, kuka missäkin tunnetaan, vaihtelee paljon. Usein kuuluisimpia ovat poliitikot ja huippu-urheilijat, joissakin maissa kenties taiteilijat tai vaatesuunnittelijat. Pari vuotta sitten Iltalehti selvitti eri maiden suurlähetystöjen kautta, keitä niiden edustamissa maissa pidetään Suomen tunnetuimpina henkilöinä. Listan kärjessä olivat usein mm. F1-kuski Kimi Räikkönen, presidentti Tarja Halonen ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Myös Suomessa vähemmän tunnettuja suomalaisia näkyi kärjessä.
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä...
Helle-kirjastojen kokoelmissa ei ole tästä kirjasta e-kirjaa. Painetuista kirjoista vuoden 2015 painokset ovat tällä hetkellä kaikki lainassa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.826109
Joidenkin kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea e-kirja on, mutta niiden lainaamiseen tarvitaan tämän kirjastokimpan kortti. Tosin nämäkin kirjat ovat yhtä lukuun ottamatta tällä hetkellä lainassa:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/erityispedagogiikan-perusteet&nb…;
Ainakin kuntien päättäjiä on osallistunut vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa on voinut testata pyörätuolilla liikkumista kaupungilla. Yle uutisoi (22.10.2015) Kemin seudun invalidien tempauksesta ja Lapuan Sanomat kertoi (19.5.2016) Lapuan vammaisneuvoston esteettömyystapahtumasta:
https://yle.fi/uutiset/3-8399733
https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/kyse-on-hoksaamisesta-ja-toisen-as…
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Hei!
Varauksia pidetään 6 arkipäivää. Viimeinen hakupäivä näkyy noutoilmoituksessasi. Tieto löytyy kohdasta kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olette Jyväskylässa, voitte kääntyä suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen. Kaupunginkirjastossa ei lisensiaattitutkimuksia ole. Jos ette asu Jyväskylässä, voitte kääntyä kotipaikkakunnallanne lähimmän kaukopalveluja välittävän kirjaston puoleen ja tehdä siellä kaukopalvelutilauksen. Sitä varten tarvitaan tarkat henkilötiedot.
Tietoja rahojen arvoista saat Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemasta teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Näitä keräilijän oppaita voi lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Saadaksesi lisätietoja myymisestä ym. sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen Numismaattiseen yhdistyksen neuvontaan. Puhelinnumero on (09) 662281. Internet-osoite on http://www.snynumis.fi
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Emily Dickinsonin runoja on suomennettu jonkin verran. Ainakin nejä eri teosta on vielä, joista runoja voisi etsiä: Kimeä metsä, Maailma tässä kirjeeni, Tähtien väri ja Valitsee sielu seuransa. Jos runoihin on sävelletty musiikki, saattavat sanat löytyä nuoteista.
Oulun kaupunginkirjaston toimittamalta sivustolta Pohjoista kirjallisuutta löytyy tietoja Tatu Vaaskivesta.Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista löytyy esim. vuodelta 1950 Holger Lybäckin kirja T.Vaaskivi, ihminen ja kirjailija.
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/vaaskivi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1385581__Slyb%C3%A4ck%20ho…
Myös kirjailijan vaimosta Elina Vaarasta löytyy Kerttu Saarenheimon tekemä elämänkerta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1489299__Ssaarenheimo%20el…
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
