Runo löytyy Eeva Kilven kokoelmasta Terveisin (WSOY, 1976). Se sisältyy myös teoksiin Perhonen ylittää tien; kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2006) sekä Runoja 1972-1976 (WSOY, 1978).
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse...
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä...
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa...
Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä "fantasia" tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla "fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa". Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia "taikakykyjä", liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti.
Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan fantasia suomenkielistä vastinetta, se on "mielikuvitus".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti valokuvien tulostaminen valokuvapaperille ei ole Lahden kirjastoissa mahdollista. Toki valokuvia voi halutessaan tulostaa tavalliselle kopiopaperille. Tulosteiden hinnat löytyvät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://lastukirjastot.fi/104981/fi/articles/maksut. Omien papereiden käyttäminen kirjaston laitteissa ei ole mahdollista.
Suomessa ilmestyvistä ammattilehdistä ei ole olemassa yhtenäistä luetteloa. Erilaisia ammatti- ja järjestölehtiä ilmestyy Suomessa yli 2000 vuosittain. Aikakauslehtien Liitto (Lönnrot.k. 11, puh.: 2287 7280) julkaisee omaa jäsenlehtiensä luetteloa nimeltään "Aikakauslehdistö" , josta löytyy n. 400 aikakauslehteä aakkosissa lehden nimen mukaan. Jokaisen lehden kohdalla on maininta, onko kyseessä ammatti- ja järjestölehti vai yleisaikakauslehti. Helsingin kaupungin pääkirjaston, Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastojen käsikirjastossa on kyseinen luettelo (vuodelta 1997) nähtävänä.
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"...
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
VHS-videonauhureiden tuotanto lopetettiin uutisoinnin mukaan vuonna 2016. Verkon erilaisilla osto- ja myyntisivustoilla myydään käytettyjä videolaitteita. Niitä on runsaasti tarjolla esimerkiksi tori.fi- ja huuto.net -sivustoilla. Myös osto- ja myyntiliikkeistä löytyy käytettyä kodin elektroniikkaa.
Lopulliset jäähyväiset VHS-nauhureille – viimeinen tehdas lopettaa - Kulttuuri | HS.fi
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!"
Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on jonkin verran helppolukuisia italiankielisiä kirjoja. Helmet-hausta (www.helmet.fi) luettelo löytyy Tarkennetusta hausta laittamalla hakusanaksi helppolukuiset kirjat, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman ja kieleksi italian kielen. Tuloksen näet tästä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Helppoa lukemista voivat olla myös esimerkiksi sarjakuvat. Silloin hakusanaksi valitaan sarjakuvat, aineistoksi kirja ja kieleksi italian kieli. Tässä tulos tällaisesta hausta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sarjakuvat%29%20f%3A1%20…
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Kirjaimet ovat osa asiakirjan, tässä tapauksessa passin, sarjanumerointia. Ja itse asiassa nykyään ei noudateta numeroinnissa mitään sarjaa, vaan numerointi määräytyy satunnaisesti, johon sitten kuuluu alun kirjainyhdistelmä. Muuta merkitystä kirjaimille ei näennäisesti ole. Lisää asiakirjojen merkinnöistä voi lukea tästä linkistä: Council of the European Union - PRADO - FIN-AO-06001 (europa.eu) ja tästä PDF-dokumentista: prado-glossary.pdf (europa.eu)
