Kirjassa Mary Olki: Kirjokintaista kauneimmat ja muita neuletöitä löytyy ainakin jotain maakunta-lapasten ohjeita. Kirjassa Eeva Haavisto: Sata kansanomaista kuviokudinmallia on jotain käsityömalleja ainakin Etelä-Pohjanmaasta ja Kymenlaaksosta. En pystynyt varmistamaan kirjojen sisältöä, mutta nämä kirjoihin kannattaa tutustua, mikäli etsit vanhempia perinnemalleja.En valitettavasti löytänyt teosta, johon on varmuudella koottu kaikkien maakuntalapasten ohjeet, sillä vanhojen kirjojen kuvailutiedot ovat suppeita. Tiedustelin maakuntalapasten kirjaa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta en ole saanut vastausta ainakaan vielä.Maakuntalapaset ohjeet löytyvät koottuna verkosta esimerkiksi täältä: https://www....
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista: K. E. F. Ignatius, Suomalaisia kansanpukuja (Edlund, 1863) | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003086 Hjalmar Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta. 1 (1907) U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia (Suomalais-ugrilainen seura, 1915) U. T. Sirelius, Kansanpuvut (Otava, 1921) [eripainos kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria. 2]
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
Ainakaan vielä ei Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ukrainankielistä Tuntematonta sotilasta löydy.Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Hei,Kirjan hankintatapa ei vaikuta lainauskorvaukseen. Kirjailijan täytyy rekisteröityä Omasanastoon ja listata omat teoksensa. Lainauskorvaus vaihtelee 20-30 snt tienoilla lainaa kohden ja alin tilitettävä summa on 10 euroa. Lisätietoa aiheesta Sanaston sivustolla: https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Osassa kirjastoista voi maksaa sekä kortilla että käteisellä, osassa vain kortilla ja joissain pienimmissä yksiköissä ei ole kassapalveluita lainkaan. Voit tarkistaa asian kunkin kirjaston kohdalta Keski-Finna-verkkokirjastossa osoitteessa https://keski.finna.fi/Content/kirjastot. Valitse valikosta haluamasi kirjasto. Laitteet ja palvelut -listauksessa kerrotaan, mitkä maksutavat kyseisessä kirjastossa ovat käytössä. Myöhästymismaksut voi maksaa myös verkkomaksuna verkkokirjaston kautta.
Juha Tapion esittämä Päiväni ilman sinua löytyy nuottina Pop tänään Vol. 9 -kokoelmalta (Otava, 2020). Kyseistä nuottia on laajasti kirjastojen kokoelmissa, joten kysy lähikirjastostasi miten saat sen helpoimmin.
https://finna.fi/Record/piki.4547522?sid=5085120835#componentparts
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a.
https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee…
Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.
https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g…
Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Kyseessä on varmaankin Lisa Jewellin romaani Sitten hän oli poissa (2019). Siinä 15-vuotias Ellie Mack katoaa ja hänen äitinsä Laurel jää elämään menneisyydessä. Yllättäen äiti alkaa seurustella hurmaavan Floydin kanssa ja tutustuu myös hänen lapsiinsa. Yksi heistä on Poppy, joka näyttää aivan Ellieltä.
Löysin pari ehdokasta. Karttojen laadusta en pysty sanomaan muuta kuin että toivotaan parasta.
Ensimmäinen ja kenties helpoiten saavutettava löytyi Finna.fi haulla Merimuseon arkistomateriaaleista. "fyysinen kuvaus: Sundan salmen kartta. Kartan yläreunassa teksti: Sunda strait. Julkaisija James Imray & son. Kartan numero 169." Hakutulos
WorldCat-haulla löytyi vielä muutama osuma, joista ensimmäinen vaikuttaa lupaavalta. "Manuscript trace of self-recording tide gauges in Algoa Bay and Port Alfred, Cape Colony showing the waves caused by the earthquake at Krakatoa, Straits of Sunda, August 1883." Se näyttäisi olevan Scotlandin kansalliskirjastossa. Hakutulos
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
