Oikealla kuvassa on mitä ilmeisimmin vanha akku, joka on saattanut kuulua esimerkiksi Airamin sähköpaimenelle: http://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/S451_2.jpg
Vasemmalla oleva esine saattaa puolestaan olla yksi vastaavan lyijy-happoakun lyijylevyistä.
Hei, ikävä kyllä Argentiinasta ei ole viime vuosina ilmestynyt suomenkielisiä matkaoppaita. Keski-kirjastoissa aihetta sivuavia kirjoja löydät tästä listasta https://keski.finna.fi/List/1179908. Mikään näistä ei ole varsinainen matkaopas.
Tein Google-haun sanoilla Argentiina matkaopas ja sieltä tuli esim. linkit Argentiina: matkakohteet, matkaopas ja parhaat nähtävyydet (matkailublogi.org),
15 parasta vierailukohteita Argentiinassa / Matkaoppaat | Paras matkapaikka. Vinkkejä turisteille ja matkailijoille! (topworldtraveling.com) ja
Kohteena Argentiina: Parhaat matkavinkit – Argentiina, Matkat 2021– Etelä-Amerikka | Matkusta Expedian kanssa. Toivottavasti hakua tutkimalla löydät tarvitsemaasi tietoa.
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
Löysin runon Anne Granlundin ja Heidi Peltolan oppinnäytetyöstä Toiminnallinen pyhiinvaelluspolku Lahden kirkkopäivillä 2011 Theseus.fi
He mainitsevat runon lähteeksi Paletti kortin. https://www.paletti.fi/paletti-tanaan/
Tarkempaa tekijää ei mainita, mutta kenties Paletissa vielä muistetaan onko runo omaa tuotantoa vaiko laina jostain.
Ruotsalaisesta Marabou-tuotemerkistä ei valitettavasti löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. Vuonna 1916 perustettu Marabou on nykyään monikansallisen Mondelez Internation -yrityksen tuotemerkki. Jonkin verran perustietoja löytyy Maraboun suomenkielisiltä verkkosivuilta. MTV Uutiset on myös julkaissut verkkosivuillaan Marabou-suklaata käsittelevän jutun. Tietoa saattaa mahdollisesti löytyä myös suklaan historiaa käsittelevistä kirjoista. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy Sophie D. Coen ja Michael D. Coen teos Suklaan historia (2005).
Lähteitä
Coe, Sophie D. & Coe, Michael D.: Suklaan historia. Suom. Auri Paajanen. Sitruuna, Kerava 2005.
Maraboun verkkosivut. Marabou Tänään. https://www.marabou.fi/maraboun-...
Kaikkein uusimmissa kirjoissa on yleensä pitkät varausjonot. Ne saattavat kestää jopa toista vuotta, mutta yleensä edellisen vuoden kirjoja on jo paremmin saatavilla.
Alla Dekkarinetin listaus vuoden 2021 ulkomaisista jännityskirjoista. Lisää lukuvinkkejä voi löytää esim. Dekkariseuran ja Kirjasammon sivuilta. (Linkit listan alapuolella)
Toivottavasti sivuilta löytyy paljon ennenlukemattomia kirjoja.
Dekkarivuodet - Kesä ja syksy 2021
Joulukuussa ilmestyviä dekkareita:
- Rosman, Ann: Marstrandin myrkyttäjä. Bazar. Ilm.
- Lagercrantz, David: Mies pimeästä. WSOY. Ilm. ...
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Tässä muutama aiheeseen sopiva kirjavinkki.
Batthyany, Sacha: Hitlerin pitkä varjo : rikos keväällä 1945 ja sukuni tarina (Aula & Co, 2017)
Franzese, Michael: Veriliitto (KKJMK, 2015)
Holappa, Henrik: Minä perustin uusnatsijärjestön (Into, 2016)
Lepistö, Ari: Vapaana vankilassa (Aikamedia, 2021)
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,...
Suomi.fi-verkkosivuston mukaan yksityiskohtaista eläkeneuvontaa työeläkkeestäsi, vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeisiin liittyen saat omasta työeläkelaitoksestasi. Jos et tiedä omaa työeläkelaitostasi, voit selvittää sen kirjautumalla Siirry työeläkelaitoksesi palveluun.
https://www.suomi.fi/palvelut/elakeneuvonta-elaketurvakeskus/3b872596-e…
Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -sarjassa ei ole ohjelmatietojen mukaan tutustuttu ahtaajan ammattiin, mutta Jone Nikulan ja Jouni Hynysen sarjassa Äijät (2007-2008) on yhdessä jaksossa kokeiltu ahtaajan työtä. Jakso on esitetty vuonna 2007.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ij%C3%A4t
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
