Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Tammipelin oppaita ei juurikaan näytä löytyvän. Ainoastaan Laskerin Chess and Checkers : the Way to Mastership näyttäisi siltä, että siinä saattaisi olla shakin lisäksi tammen strategioita. Laajemmin lautapelejä käsittelevissä kirjoissa voi löytyä vinkkejä myös tammeen, esim. Kurki-Suonio: Kaikki pelissä tai Toukomies: Pelien maailma. Myöskään laajempi haku lähes koko Suomen kirjastot kattavasta finna.fi palvelusta ei löydä asiasanalle "tammipeli" (kirjoihin rajattuna) muuta osumaa kuin tuon Laskerin kirjan.
Internetistä tammen strategioita voi hakea esim. hakusanoilla checkers strategy.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Hei,
ihan vastaavaa astiasta ei löytynyt osumaa Googlen käänteistä kuvahakua apuna käyttäen. Astian muoto ja koko viittaa siihen, että kyseessä voisi olla Arabian karotti-astia, eli tämä:
https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=49/922565
Myöskään leiman kuvasta ei Googlen kuvahaku löytänyt vastaavuuksia, mutta tässä Arabian luettelo kuvineen Arabian tehtaanmerkeistä. Leima muistutti niistä joitain.
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Kyseessä on varmaankin Tom Shadyacin ohjaama Patch Adams (1998). Elokuva on tosielämään perustuva ja kertoo mielenterveyspotilaasta, joka ryhtyy lääkäriksi. Siitä löytyy tuo mainitsemasi kohtaus, jossa Robin Williamsin esittämä päähenkilö seisoo jyrkänteen reunalla tuntien syyllisyyttä läheisensä naishenkilön kuolemasta ja on aikeissa hypätä, mutta lähelle laskeutuva perhonen saattaa hänet toisiin ajatuksiin.
Elokuvan DVD-versio löytyy Ratamo-kirjastoista, ja lisäksi täältä voit tarkistaa sen saatavuuden suoratoistopalveluista.
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi...
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Veikkaisin, ettei monikaan nykyään tiedä, mitä Trans-Amilla tai Trans Amilla tarkoitetaan. Aika monet yli 40-vuotiaat kuitenkin varmasti muistavat, että Ritari Ässän ihmeauto KITT oli Pontiac Trans Am, joten ihan unohduksiin Trans Am ei ole jäänyt.Ritari Ässän autosta Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari_%C3%84ss%C3%A4_(vuoden_1982_televisiosarja)Trans-Am-kilpailusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Am_SeriesLisää tietoa Pontiac Firebirdistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Pontiac_Firebird
Emme pysty arvioimaan kolikkoja, postimerkkejä, mitaleja tai tauluja emmekä välttämättä tunnistamaan taiteilijaa. Näissäkin kysymyksissä tarjoamme lähteitä ja palveluja, joiden puoleen kysyjän kannattaa itse kääntyä. Tässä tapauksessa suosittelen kääntymään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puoleen, heiltä löytynee tarvittavaa ammattitaitoa kysymykseenne vastaamiseksi. Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Tiedustelin asiaa Urheilumuseo Tahdon asiantuntijalta. Hän vastasi näin:Ehkä kuuluisin tapaus olympiaurheilijasta, joka kieltäytyi kilpailemasta sunnuntaina oli Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hänestä lisätietoja tässä artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_LiddellRaamattu-kertomus liittyy Lontoon 1908 kisojen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittajaan Forrest Smithsoniin. Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkansa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forrest_Smithson
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
En löytänyt tietoa sanasta "karjalanluuta" kirjastosta löytyvistä yleisistä sana- ja murrekirjoista.Eli vaikuttaisi siltä, että sana ei ole ollut laajalti käytössä.Voitte tiedustella asiasta myös Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kyllä, kokoelmamme on ns. "kelluva", eli voit lainata ja palauttaa ristiin toimipisteidemme ja kirjastoautojemme välillä. Kaikki Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteet löydät verkkokirjastostamme: Palvelupisteet ja aukioloajat | Kuopio (finna.fi) Muutamia poikkeustapauksia on, esimerkiksi pikalainat, liikuntavälineet ja soittimet, jotka täytyy palauttaa samaan toimipisteeseen kuin lainatessa.
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
