Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tv-sarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Eli missä vanhassa tv-sarjassa soi tunnarina "Vain pieni kansanlaulu"? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Historiallisesti ajateltuna viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen ei tarkoittanut automaattisesti sitä, että jossakin olisi siirrytty niin sanottuun peruskouluaikaan, eivätkä ne liity aivan täysin samaan ilmiöönkään.Peruskoulujärjestelmän luomisen pohjalla oli tarve modernisoida vanhentunut koululaitos. Tärkeimpiä muutoksia oli koulunkäynnin demokratisoiminen ja maksuttomuus, jotta kaikilla olisi varaa siirtyä opintielle. Myös opetussuunnitelmat kävivät läpi perinpohjaisen evoluution, erityisesti muutoksia tehtiin kielien ja matematiikan suhteen.Suomessa peruskouluun ei siirrytty kaikkialla samaan aikaan: ensimmäisen uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972, ja viimeisenä muutos tapahtui...
Porvoon kaupunginkirjastoon tulee seuraavat ruotsalaiset metsästysaiheiset lehdet:
Svensk jakt (vuodesta 1997-)
Jaktjournalen (vuodesta 1992-)
Jaktmarker & Fiskevatten (vuodesta 1998-)
Lisäksi meillä on seuraavat ruotsalaiset julkaisut:
Viltvård (vuosilta 1976 ja 2001) (Sthlm, Jägareförlaget)
Henning, Karl: Vilt och viltvård (1982)
Ensi tarkoittaa esimerkiksi Timo Nurmen laatiman "Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan" (2004) mukaan sitä, joka on seuraava, lähin, joten 25.10. päivän ensi viikonloppu on 28.-29.10.
Ave Marioita ovat säveltäneet monet eri säveltäjät, esim. Schubert, Gounod, Bruckner, Caccini ym. Osaatko kertoa kenen Ave Mariaa etsit?
Ave Marioita voit etsiä PIKI-verkkokirjastosta kirjoittamalla nimeke- riville Ave Maria ja aineistolajiksi cd. Tulosjoukko on aika suuri, koska hakutulokseen tulevat kaikki mahdolliset kokoelmassa olevat Ave Mariat.
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Hei!
Ko. materiaalista voi tehdä kaukolainapyynnön Hämeenlinnan kirjaston sivulta löytyvällä kaukolainapyyntölomakkeella. Kirjastojen monihaulla löytyi Nihongo nouryoku shiken : 1,2 kyuu shiken mondai to seikai... ja Nihongo nouryoku shiken : 3,4 kyuu shiken mondai to seikai... vuodelta 2004 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kirjastosta, joka pyynnöstä lähettää kaukolainoja myös Hämeenlinnan kirjastoon.
Lahden runotietokannassa on käännettyjä runoja, mutta sieltä ei löytynyt yhtään Richard Wilburin runoa.
Hain rekisteristämme kaikilla antamillasi hakusanoilla runoa, mutta ei löytynyt.
Hänen runojaan löytyi englanniksi antologiasta The Penguin Anthology of Twentieth-century American Poetry, 2013, mutta näiden joukossa ei ollut yhtään jouluun viittaavaa.
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Tietoliikennekatkon vuoksi kirjastojärjestelmästä lähtevä sähköposti on ollut jumissa sunnuntaina aamupäivästä hieman yli puoleenyöhön saakka.
Häiriö on viivästyttänyt sunnuntaina sähköpostitse lähetettäviä eräpäivätiedotteita (epv 7.5.2019).
Ilmeisesti olet kuitenkin jo saanut asian hoidetuksi, koska asiakastiedoissasi ei näy maksamattomia maksuja. Pahoittelen tietoliikennekatkon aiheuttamaa haittaa.
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.
Kiitos, ihan kivasti! Perjantai-iltapäivä ja tiedossa on vähän jännempi viikonloppu, kun saa viettää halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Iloista viikonloppua!
Kappale vaikuttaisi sellaiselta, että tekijänoikeuksien omistajaa ehkä ole. Sitä ei löytynyt esimerkiksi Visarkivetistä, https://katalog.visarkiv.se/lib/Default.aspx?item=14. Tekijänoikeuksista kannattaa kuitenkin kysyä Tekijänoikeusjärjestöiltä, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/. Kysymyksen pystyy lähettämään kohdasta Etkö löydä etsimääsi?
Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
