Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Informointiasiakirjoilla tarkoitetaan rekisteriselostetta tai rekisterin tietosuojaselostetta, jonka tulee olla rekisteröityjen eli käyttäjien saatavilla. Kulun- ja kameravalvonta muodostavat tietosuojalaissa (1050/2018) määritellyn henkilörekisterin. Tietosuojalaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexissä.
Kulun- ja kameravalvonta tallentavat omatoimikirjaston käyttäjistä kuvat sisäänkirjautuessa, kirjastokortin numeron sekä ajan, jolloin sisäänkirjautuminen tapahtuu. Rekisterit ovat kaupunkikohtaisia ja tietosuojaselosteet ovat nähtävillä kunkin kaupungin verkkosivuilla, Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastojen tietosuojaseloste löytyy täältä.
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (...
Tammipelin oppaita ei juurikaan näytä löytyvän. Ainoastaan Laskerin Chess and Checkers : the Way to Mastership näyttäisi siltä, että siinä saattaisi olla shakin lisäksi tammen strategioita. Laajemmin lautapelejä käsittelevissä kirjoissa voi löytyä vinkkejä myös tammeen, esim. Kurki-Suonio: Kaikki pelissä tai Toukomies: Pelien maailma. Myöskään laajempi haku lähes koko Suomen kirjastot kattavasta finna.fi palvelusta ei löydä asiasanalle "tammipeli" (kirjoihin rajattuna) muuta osumaa kuin tuon Laskerin kirjan.
Internetistä tammen strategioita voi hakea esim. hakusanoilla checkers strategy.
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. ...
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku.
Muun muassa seuraavat teokset löytyvät haulla Helsinki(aihe) ja jengit(aihe):Koskelan pojat : tutkimus jengikulttuurista./ Louhivuori, Leena. Kansalaiskasvatuksen keskus [1988]Pihlajamäki 1962-1984/ Mätäs, Lauri ; Salmi, Jari, kuvittaja 2007.Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan/ Koskela, Kari, kirjoittaja ; Suomalaisen kirjallisuuden seura(SKS). 2002.Kannattaa käydä tutustumassa Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan. Sieltä löytyy paljon materiaalia kaupunginosista, niiden historiasta ja elämänmenosta.
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
