Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka
Eero Piirron esittämään valssiin Eron kyynel löytyy nuotit julkaisusta "Kaksipa poikaa Kurikasta" : nuottikirja (s. 314). Nuottiin on merkitty vain melodia ja soinnut, ei sanoja. Paikoin melodia poikkeaa hieman Eero Piirron esityksestä, mutta kyseessä on kuitenkin sama sävellys. Nuottikirjan voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Saaristolaiselämästä mainitsemissasi paikoissa kertovat esimerkiksi nämä teokset:Ulla-Maija Sievinen: Tarinoita ulkosaarilta - ihmisiä ja ilmiöitä Suursaaresta, Lavansaaresta, Seiskarista ja Tytärsaaresta (BoD, 2019)Karoliina siira et al: Pykeijän Elsa (Väyläkirjat, 2021)Ulla-Maija von Hertzen (toim.): Kotisaaret - Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari, Seiskari (WSOY, 2008)Karin Erlandsson: Koti (S&S, 2022), kertoo elämästä Ahvenanmaalla halki vuosisatojen etenkin naisten näkökulmastaTässä myös muita lukuvinkkejä saaristolaiselämän kauneudesta ja vaikeudesta:Kaunoa:Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija (esim. Gummerus, 2024)Roy Jacobsen: Näkymättömät (Sitruuna, 2022)Niklas Ahnberg: Isät jäävät merelle (WSOY, 2021)Sally Salminen: Katrina (...
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Kansalliskirjaston kansallisbibliografia tilastoi kaikki Suomessa julkaistut painotuotteet. Suomessa kustannettu kirjallisuus 2024 oli yhteensä 8 350 nimekettä eli tässä luvussa ovat mukana sekä kotimaiset teokset että suomennetut kirjat. Lisäksi mukana ovat kaikkien julkaisijoiden kirjat, joten myös omakustanteet sisältyvät näihin lukuihin. Tarkkaa vuosittaista tilastoa omakustanteista ei ole saatavilla, koska niitä ei tilastoida yhtä systemaattisesti kuin kustantajien julkaisuja. Arvioiden mukaan omakustanteiden osuus uusista julkaisuista on noin 10 %.Lähde: Kansalliskirjaston julkaisutilastot: Julkaisutilastot | Kansalliskirjasto
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut muun muassa kuusiosaisen Nykysuomen sanakirjan digitaalisessa, vapaasti luettavassa muodossa. Se sisältää yli 200 000 hakusanaa ja kuvaa varsinkin 1900-luvun alkupuoliskon yleiskieltä ja sisältää paljon myös vanhempaa ja murteellista sanastoa. Heti ensimmäisen osan ensimmäisiltä sivuilta, a-kirjaimen kohdalta, on löydettävissä mielenkiintoisia sanoja, kuten: aalloppi, aallottaa, aaluva, aami, aanailla ja aapelus jne. Sieltä vain selailemaan ja valitsemaan!Jos tämä ei vielä riitä, löytyy Kotukselta muitakin sanakirjoja, joita voi vapaasti selailla: Kotus - Sanakirjat ja Kotus - Muita sanakirjoja.
Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a.
https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee…
Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.
https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g…
Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Kotiin lainattavia mikrofoneja Helmet-kirjastoissa ei ole. Espoon Sellon kirjastosta on mikrofoneja, mutta ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön soittohuoneisiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikrofonit__Ff%3Afacetmedi…
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
Yle Arkistosta kerrottiin, että Aamulla on liian myöhäistä -kuunnelmasarjan alussa soi kappale nimeltä Egyptian Fantasy. Sen ovat säveltäneet Sidney Bechet ja J. Reid.
Kuunnelmassa kuultu äänite on vuodelta 1941 ja sen esittävät Sidney Bechet and his New Orleans Feetwarmers: Sidney Bechet (sopraanosaksofoni, klarinetti, yhtye), Henry Allen (trumpetti), J. C. Higginbotham (pasuuna), James Tolliver (piano), Wellman Braud (kontrabasso) ja J. C. Heard (rummut).
Yle Arkisto
Hei!
Kattavaa listaa kaikista näytelmistä, joista on tehty selkomukautus on vaikea antaa. Näytelmiä, joista on tehty selkomukautus voi hakea Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi asiasanoilla selkokirjat JA näytelmät.
Hakutuloksina saadaan ainakin seuraavat teokset:
Minna Canth: Papin perhe. Selkomukautus Saraleena Aarnitaival
Minna Canth: Työmiehen vaimo. Selkomukautus Tiia-Maria Tuovinen
Aleksis Kivi: Nummisuutarit: komedia viidessä näytöksessä. Selkomukautus Helvi Ollikainen
Lisäksi Selkokeskus.fi sivustolta löytyy selkotietokirjakanta, josta voi etsiä Suomessa julkaistuja selkotunnuksen saaneita teoksia.
Voisit tarjota lapselle ainakin näitä Suomeen muuttamisesta kertovia kirjoja:
Kirwa, Wilson: Juoksijasoturin ihmeellinen elämä (toimittanut) Heikki Saure (2006)
Kirja kertoo Wilson Kirwasta, joka syntyi Keniassa ja muutti Suomeen. Suomessa hänestä tuli juoksija ja lastenkirjailija. Kirja on ilmestynyt vuonna 2006 ja se alkaa lapsuuskuvauksilla Keniasta, jatkuu kertomuksilla sotilaan elämästä ja muutosta Moskovan kautta Suomeen. Kirjassa kerrotaan myös Suomeen asettumisesta ja juoksijanurasta. Myös sen pettymyksistä. Kirja etenee minämuodossa, Wilson Kirwa kertoo itse tarinaansa.
Maria Amelie: Luvaton norjalainen (2011). Kirja kertoo tytöstä, joka lapsena saapui vanhempineen turvapaikanhakijana Norjaan....
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Tässä on ilmeisesti kyse fyysikko Aleksandr Popovista. Hän oli venäläinen fyysikko.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Popov_(fyysikko)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/02/maailman-ensimmainen-kaytannon…
Hei,
Carolasta on kirjoitettu elämäkerta, joka löytyy ainakin kirjastosta. Siinä löytyy oleelliset tiedot artistista ja hänen urastaan.
Wuori-Tabermann, Tuija: Carola: Sydämeen jäi soimaan blues (WSOY, 2004).
Silmäilin kyseisen painoksen. Alkuperäistä venäjänkielistä ei ollut mahdollista saada vertailtavaksi.
Huomasin sen, että kirjassa mainitaan tuo vuosilukumerkintä 188' aina vain sellaisissa kohdissa, joissa syytettynä oleville luetaan syytteitä ja viitataan heidän rikoksensa tekoajankohtaan. Tällöinkin tarkka päivämäärä ja kuukausi kerrotaan, vuosi ilmoitetaan tuolla tavalla heittomerkillä ja tapahtumapaikka lyhennetään alkukirjaimeen, N:n kaupungissa. Kaikki muut luvut - päivämäärät, mitat, rahayksiköt - mainitaan tarkasti luvuin. Henkilöistä myös käytetään täysipitkiä nimiä. Tolstoin tekstissä on ranskankielisiä ilmaisuja ja ne on suomennettu alaviitteissä. Välillä jotakin asiaa on tarkennettu alaviitteessä suomentajan huomautuksin....
